Uusi resepti viikossa 52/52: Lyttypotut

 Lyttypotut on monelle varmaan tuttu entuudestaan. mutta itse tein niitä vasta joulun ylijäämäperunoista ensimmäistä kertaa. En varmaankaan viimeistä, sillä tästä tulee yksi ruokahävikin vähentäjän luottojämäruokaresepti. Samalla lyttypotut, tai fiinimmin litistetyt perunat, saa kunnian olla uusi resepti viikossa -haasteen resepti numero 52/52 ja päättää tämän projektin. 

Litistetyt perunat

keitettyjä perunoita (mielellään kuoripäällisiä)
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
(muita mausteita oman maun mukaan, esim. yrttimaustetta)
parmesan- tai pecorinojuustoraastetta (tai muuta vahvanmakuista juustoa)

Tee näin 

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. 

Litistä keitetyt perunat ronskisti lasinpohjalla pellille leivinpaperin päälle. 

Pirskottele päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Ripottele pinnalle parmesan- tai pecorinojuustoraastetta. 

Paista uunissa 250 asteessa npoin 10-15 minuuttia, kunnes perunat ovat pinnalta rapeita ja saaneet hieman väriä.

Miltä maistui?

Joka keittää ja paistaa, se makean maistaa, kuten papallani oli tapana sanoa. Riittävästi mausteita, samoin öljyä, jotta saadaan rapeutta, ja hyvä tulee. 

Kuoripäälliset perunat pysyvät paremmin  kasassa, mutta resepti toimii myös kuorituille perunoille. Ne vain leviävät vähän enemmän. (Toisaalta enemmän levinneistä perunoista  tulee ohuempia ja rapeampia, joka ei ole huono juttu sekään.) 

Halutessasi voit lisätä muitakin mausteita, kuten savupaprikaa, yrttimaustetta tms. Itse käytin ripauksen kotipihan kuivattuja yrttejä suolan ja pippurin lisäksi.

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 51/52: Munakoisopasta

 

Munakoisopasta

250 g pappardelle nauhapastaa
1 munakoiso 
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
3 rkl oliiviöljyä
2 tl oreganoa
500 g tomaattimurskaa 
1 rkl punaviinietikkaa
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria myllystä
1 pkt mozzarellaa, esimerkiksi 220 g paketti Pirkka Parhaat Mozzarella di Bufala -juustoa
1/2 ruukkua tuoretta basilikaa

Lisukkeeksi tarjolle parmesan- tai pecorinojuustoa 

Tee näin 

Kuutioi munakoiso reiluksi paloiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.

Ruskista munakoisot pienissä erissä öljyssä. (Munakoisoa ei tarvitse itkettää.)

Kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää sipulisilpun joukkoon ruskistetut munakoisokuutiot ja oregano. Sekoittele ja hauduttele hetki.

Lisää tomaattimurska ja mausteet. Hauduta kastiketta kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes munakoisot pehmenevät. 

Keitä kastikkeen muhiessa pasta pakkauksen ohjeen mukaan. 

Valuta kypsä pasta ja sekoita kastikkeen kanssa. Revi mozzarellasta paloja ja ripottele ne ruoan päälle suikaloitujen basilikanlehtien kanssa.

Tarjoa lisäksi parmesania tai pecorinoa. 

Miltä maistui?

Ei voi mennä pieleen, jos ruoassa on munakoisoa ja pastaa. Ehdottomasti jatkoon.

Resepti on K-Ruoka Reseptit -sivulta. 

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 50/52: Kolmen paprikan pasta

Kolmen paprikan pasta

5 eriväristä paprikaa
4 valkosipulinkynttä
1 dl auringonkukansiemeniä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl chilirouhetta
1 tl savupaprikajauhetta
1 prk (50/25 g) kapriksia
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
400 g pastaa
1/2 ruukkua basilikaa
1-2 palloa mozzarellaa

Tee näin 

Leikkaa paprikoista kanta ja poista siemenet. Viipaloi paprikat. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.

Paahda siemeniä kuivalla pannulla pari minuuttia ja siirrä syrjään.

Kuullota valkosipuli öljyssä. Lisää chili ja savupaprika, paista hetki.

Lisää paprikat ja kaprikset liemineen. Anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää suola ja pippuri. 

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Ota keitinvettä talteen 1-2 dl. 

Valuta pasta ja yhdistä se paprikaseokseen. Lisää keitinvettä, kunnes pasta on sopivan kosteaa.

Nypi joukkoon basilikanlehdet ja revi mozzarella annoksen pinnalle. 

Miltä maistui?

Kyllä, jatkoon meni. Ei liene yllätys pastan ja paprikan ystävältä. 

Savupaprikasta voisi harkita käyttävänsä tulisempaa versiota ensi kerralla, tai lisäävänsä hieman chilin määrää. 

Resepti on peräisin Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä 7/2024..

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 49/52: Pehmeät sitruunapikkuleivät

 

Pehmeät sitruunapikkuleivät

150 g huoneenlämpöistä voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl sokeria

2 kananmunaa
2 rkl sitruunankuorta raastettuna
0,5 dl sitruunamehua
1 tl vaniljasokeria

5 dl vehnäjauhoa
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa

2-3 dl tomusokeria

Tee näin

Vatkaa voi, tuorejuusto ja sokeri voimakkaasti esim. yleiskoneella kuohkeaksi ja vaaleaksi noin 4 minuutin ajan. 

Lisää joukkoon kanamunat, raastettu sitruunankuori, vaniljasokeri ja sitruunamehu. Jatka vatkaamista vielä noin minuuttin ajan, kunnes aineet ovat sekoittuneet hyvin.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään ja lisää taikinaan. Kääntele taikina tasaiseksi.

Peitä kelmulla ja nosta kulho jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi tai yön yli.

Pyörittele kylmästä taikinasta halkaisijaltaan 2,5 cm kokoisia palloja. Pyörittele pallot runsaassa tomusokerissa. Asettele pallot pellille, noin 12 per pelti. 

Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia. Keksien on tarkoitus jäädä keskeltä pehmeiksi. 

Miltä maistui? Miten onnistui?

Ei jatkoon. Vaikka kerrankin seurasin ohjetta kirjaimellisesti, kekseistä ei tullut ollenkaan samanlaisia kuin ohjeen kuvassa. Pyöreiden palleroiden sijaan keksit levisivät pellille kauralastujen tapaan. Maussakaan ei sitä sitruunaa ollut minun makuuni riittävästi. Pehmeitä, kalpeita, levinneitä ja maultaan vaisuja. En taida kokeilla toiste. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 48/52: Valkosuklaamascarponemousse

 Vaihteeksi jälkiruokaa! 

Valkosuklaamascarponemousse

2 dl kuohukermaa
purkki mascarponea
1 vaniljatanko tai 2 tl vaniljasokeria
145 g valkosuklaata
2 rkl tomusokeria

Mustikkapyre

2 dl mustikoita
1 rkl tomusokeria
1 tl sitruunamehua

Koristeluun mustikoita, tuoretta minttua tai sitruunamelissaa 

Tee näin

Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa. Anna jäähtyä hetki.

Sekoita vaniljatangosta kaavitut siemenet tai vaniljasokeri tomusokeriin (vähennä tomusokerin määrää, jos käytät vaniljasokeria). 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita tasaiseksi mascarponen kanssa. Lisää vanilja ja tomusokeri sekä viimeiseksi valkosuklaa. Sekoita tasaiseksi.

Raasta sitruunankuori. Soseuta mustikat. Sekoita kaikki pyreen aineet keskenään.

Kokoa annokset kerrostamalla moussea ja pyrettä laseihin tai jälkiruokamaljoihin. Koristele mustikoilla ja muutamalla mintun tai sitruunamelissan lehdellä. 

Miltä maistui

Lasien sijaan kokosin itsenäisyyspäivän dinnerin jälkiruoan isompaan tarjoiluastiaan, josta jokainen sai lohkaista haluamansa määrän. Sen verran nopeasti jälkkäri hävisi pöydästä, että edes kuvaa ei ehditty ottaa. Jatkoon taisi mennä :) Myös ei-niin-innostunut-valkosuklaafani tykkäsi. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 47/52: Miso-sienipasta

Miso-sienipasta 

350 g pastaa
0,5 - 1 l puhdistettuja sieniä 
3 valkosipulinkynttä
150 g pecorinoa hienoksi raastettuna
oliiviöljyä
voita
(muutama oksa rosmariinia tai timjamia)
2 tl vaaleaa misotahnaa
n. 2 dl pastan keitinvettä
suolaa
mustapippuria myllystä

Viimeistelyyn raastettua pecorinoa tai parmesania

Tee näin

Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. 

Paloittele sienet, kuori ja viipaloi valkosipuli. Raasta juusto.

Paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes niistä ei enää irtoa nestettä. Lisää hieman öljyä ja nokare voita sekä valkosipuli ja halutessasi yrtit. Paista muutama minuutti.

Valuta kypsä pasta ja ota pari desiä keitinvettä talteen. 

Lisää pasta, misotahna ja reilu desi keitinvettä pannulle. Anna kiehahtaa. Sekoita joukkoon juustoraaste ja lisää tarvittaessa loput keitinvedestä.

Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa heti, ja ripottele pinnalle juustoraastetta. 

Miltä maistui? Miten tuunasin?

Sieninä käytin litran verran pakastettuja, paistettuja kantarelleja. Nesteenpoistoon ei mennyt aikaa, ja kantarelli toimi maultaan mainiosti pastan ja mison kanssa.  

Yrttejä ei tuoreena ollut kotona. Öljyn, voin ja tuoreyrttien sijaan laitoin pannulle niin ikään pakastimen aarteista yhden yrttiöljykuution. 

Pasta oli maultaan mieto. Ensi kerralla tuoreyrtit mukaan sekä misoa, pippuria ja ehkä myös valkosipulia hieman reilummin. 

Alkuperäinen resepti on Helsingin Sanomista. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 46/52: Punajuurikiusaus

 

Punajuurikiusaus

n. 1 kg punajuuria
1 sipuli
1 pkt (170 g) aurajuustoa 
2 dl kermaa ja/tai kasvislientä
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 

Raasta tai pilko pestyt, kuoritut punajuuret julienne-tyyppisiksi suikaleiksi.
Kuori ja silppua sipuli.

Laita uunivuokaan kerroksittain punajuuria, sipulia ja murustettua aurajuustoa. 

Kaada päälle kerma tai kasvisliemi. Rouhi vuoan päälle mustapippuria ja tarvittaessa ripaus suolaa.

Paista noin tunnin ajan tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. Hyvää ruokahalua!

Miltä maistui?

Hyvää! Mainio talven uuniruoka. Ei tosin vartissa valmista - kuorimiseen ja pilkkomiseen menee oma aikansa, mutta helppo ruoka joka tapauksessa. Pilkkomista nopeuttaa, jos on yleiskone, jossa on julienneterä tai vastaava. Aurajuusto tekee mausta täyteläisen, ja kerralla tulee iso vuoallinen. Jatkoon!

Uunivalmiina!

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 45/52: Aamiaispannu

 

Aamiaispannun kokeiluidea tuli Iman ja Leena - Arkisafkaa -kirjasta oikaistulla shaksuka-reseptillä. Hauskaa vaihtelua perusmunakkaaseen. Ihan eri asia, kun laittaa leivätkin sinne pannulle mukaan! Tosi simppeli aamiaispannu, johon voi versioida lähes mitä tahansa.   

Aamiaispannu

Leipää (hieman kuivahtanut hapanjuurileipä on omiaan tähän)
Kananmunia
Tomaattiviipaleita
suolaa
mustapippuria
yrttejä
(juustoa)
öljyä paistamiseen
(rapeaa valkosipulia chiliöljyssä)

Tee näin

Kuumenna öljy paistinpannussa. Laita leipäviipaleet pannulle ja ruskista kevyesti molemmin puolin. 

Riko kananmunien rakenne kulhossa. Lisää halutessasi tilkka vettä. Kaada munakasseos pannulle leipien päälle ja vähennä lämpöä. Sekoittele varovasti leipien välistä.

Kun kanamunamassa alkaa hyytyä sopivasti, lisää tomaattiviipaleet. Anna lämmitä. 

Mausta suolalla ja mustapippurilla ja viimeistele raastamalla päälle hieman pecorino-juustoa. Silppua päälle basilikaa, persiljaa tai ruohosipulia. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 44/52: Sitruunapikkuleivät

 Gluteenittomat sitruunapikkuleivät

Tämän ohjeen kanssa kävi vähän nolosti. En löytänyt enää varmasti, mistä pikkuleipien resepti alunperin oli kotoisin. Kuvan olin kyllä laittanut talteen blogia varten. 

Isoa vahinkoa reseptin puuttumisesta tuskin tulee, sillä keksin maku ja rakenne oli mielestäni lähinnä pahvisen höttöinen. Kuorrutteen sitruunaisuus vähän korjasi tilannetta.  Muistan käyttäneeni reseptiin perunajauhoja ja mantelijauhoja, jotta taikina olisi gluteenittoman lisäksi vehnätön. Tämä nettiresepti tuntui ohuesti tutulta - voisiko olla oikea?

3,5 dl jauhoja, 1 tl soodaa, ripaus suolaa. 125 g margariinia, 1,75 dl sokeria, ripaus vaniljasokeria, 1 rkl luomusitruunan kuorta raastettuna, pari ruokalusikallista sitruunamehua. 

Sekoita kuivat aineet. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää margariiniseokseen sitruunankuoriraaste, sitruunamehu ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon jauhoseos.  

Muotoile taikinasta palloja ja litistä ne pellille kekseiksi. Jos et kuorruta keksejä, kierittele ne ennen litistystä sokerissa. 

Paista 175 asteessa noin 10 minuuttia. Keksien kuuluu jäädä kalpeiksi.

Kuorrutteen tein sitruunamehusta ja tomusokerista, ja päälle laitoin luomusitruunan kuoriraastetta. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 43/52: Raivohyvä munakoiso

Raivohyvä munakoiso 

2 munakoisoa
1 tl rypsiöljyä

Jugurttikastike

1 valkosipulinkynsi
n. 200 g turkkilaista jugurttia tai vegaanista vastaavaa
n. 1 tl sormisuolaa

Harissa

2 rkl säilykekirsikkatomaatteja
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl chilihiutaleita 
(sormi)suolaa
1 rkl tomaattipyrettä
2/3 dl oliiviöljyä

Viimeistelyyn siemeniä ja tuoreita yrttejä, esim. minttua, tai versoja

Tarjoiluun vaaleaa leipää

Tee näin

Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Pistele munakoisoihin reikiä veitsellä tai haarukalla. Sivele pinta öljyllä ja laita ritilälle uunin keskitasolle. Laita alatasolle leivinpaperilla vuorattu pelti, johon munakoisosta irtoava neste putoaa. Paahda kiertoilmalla noin 45 minuuttia. Munakoisot ovat valmiita, kun ne ovat kokonaan pehminneet ja hieman romahtaneet kasaan. Nosta kypsät munakoisot kulhoon, jonka peität pellillä. Anna seistä hetken.

Munakoisojen kypsyessä tee kastikkeet. Sekoita murskattu valkosipulinkynsi ja suola jugurttiin. Jätä maustumaan jääkaappiin.

Surauta kirsikkatomaatit tehosekoittimessa tahnaksi. Paahda valkosipulia, savupaprikaa ja chiliä parikymmentä sekuntia kuivassa kattilassa. Lisää tomaattipyre, kirsikkatomaattisose, öljy ja ripaus suolaa. Sekoita ja anna porista miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia.

Paahda auringonkukan- tai muihin siemeniin hieman väriä kuivalla pannulla.

Levitä lautaselle jugurttikastiketta, nosta päälle munakoiso ja mausta suolalla. Lusikoi päälle harissaa. Ripottele pinnalle paahdettuja siemeniä ja koristele tuoreella mintulla tai versoilla. 

Tarjoile vaalean leivän kanssa (jolla voit pyyhkiä loput kastikkeet lautaselta).

Miltä maistui?

Nimensä veroinen. Ei ihan vartissa valmista, mutta kannattaa ehdottomasti tehdä.

Alkuperäinen resepti löytyy kirjasta Iman ja Leena - Arkisafkaa -kirjasta. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 42/52: Grillattua vesimelonia kimchi-glaseerauksella

 

Tämäkin erikoiselta kuulostava ruokalaji tarttui mukaan ravintola Karpista. Parempaa kuin uskoisit!

Grillattua vesimelonia kimchi-glaseerauksella

vesimelonia sopiviksi paloiksi leikattuna ja kuorittuna

n. 3 reilua haarukallista kimchiä kastikkeineen

loraus (kuusenkerkkä)siirappia 

loraus soijakastiketta

kukkurallinen teelusikallinen misotahnaa

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan grillivastukselle 250-275 asteeseen 

Leikkaa vesimelonista 1-2 sopivan kokoista palaa syöjää kohden ja poista kuori. Palat saavat olla noin 1-1,5 cm paksuisia. 

Ota kimchiä purkista reilut haarukalliset tehosekoittimeen. Arvioi määrää vesimelonipalojen  koon mukaan. Pienestä pyöreästä melonista leikattuun viipaleeseen noin haarukallinen kimchiä oli sopiva määrä. Lorauta joukkoon mieltymyksesi mukaan siirappia, soijakastiketta ja misotahnaa. Aja sileäksi ja maista - lisää makeutta siirapilla tai suolaisuutta soijakastikkeella makusi mukaan. 

Laita vesimeloniviipaleet uuninkestävälle vadille tai pellille. Voit halutessasi tehdä vesimelonin pintaan ruudukon, johon kastike uppoaa. Levitä lusikalla päälle kimchikastiketta ja tasoita. 

Kypsennä uunissa muutama minuutti, kunnes kastike on saanut väriä. 

Jatkoon vai ei? Muita kommentteja?

Ravintolassa annos tarjoiltiin porsaanlihan kera, meillä kaverina oli kalaa. Vahva kimchi peittää helposti kaiken muun alleen, mutta toisaalta se sopii loistavasti kalankin kastikkeeksi. Kastiketta ei kannata laittaa liian paksulti. 

Superhelppo ja nopea lisuke. Varmasti jatkoon! Ja kesällä kokeiluun halsterissa puugrilliin.  

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 41/52: Udon-nuudelit gado gado -kastikkeella ja rapeaa valkosipulia chiliöljyssä

 

Tämä kokeilu sai inspiraationsa Karppi-ravintolan ruokalistalta. Kotikeittiön parannusehdotukset seuraavaan kokkailuun: juoksevampi kastike ja lisää valkosipulichiliöljyä omaan annokseen. Mutta jo näinkin herkullista!

Udon-nuudelit gado gado -kastikkeella ja rapeaa valkosipulia chiliöljyssä

1 paketti udon-nuudeleita
kurkkua
rapeaa valkosipulia chiliöljyssä (esim. Pirkka)
gado gado -kastiketta (katso resepti aiemmasta postauksesta)
tuoretta thai-basilikaa

Tee näin

Aloita gado gado -kastikkeen valmistuksesta. Reseptin löydät gado gado -salaatin reseptistä (uusi resepti viikossa 38/52) täältä. 

Vinkki! Lisää kastikkeeseen vettä tai kookosmaitoa, jotta se on riittävän notkeaa nuudelien kastikkeeksi.

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta. Sekoita kastike huolellisesti lämpimiin nuudeleihin. Lisää koristeeksi ja maun mukaan rapeaa valkosipulia chiliöljyssä. 

Leikkaa kurkusta pitkulaisia soiroja annoksen päälle. Koristele halutessasi thai-basilikalla. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 40/52: Halloumipasta

Halloumipasta

Vinkki halloumipastaan tuli jälkikasvulta, joka oli kokannut tätä itse. Hänen versionsa oli vielä maukkaampi, vaikka tämäkin oli varsin kelvollista nopeaa arkiruokaa. Allaoleva #anunkeittiö n resepti on suoraan omasta päästä "hyppysellinen sitä, hyppyselinen tätä" -systeemillä aiemmin maistettua pastaa mukaillen.

300 g pastaa

suolaa

öljyä paistamiseen

2 pkt halloumijuustoa

4 valkosipulinkynttä

2 prk säilyketomaatteja

1 prk kaurakermaa

1 yrttiliemikuutio

1/2 sitruunan mehu 

mustapippuria myllystä

tuoreita tai kuivattuja yrttejä maun mukaan

koristeeksi basilikaa 

Tarjoiluun: parmesan- tai pecorinojuustoa

Tee näin

Kiehauta vesi ja laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Pilko halloumijuusto kuutioiksi ja paista halloumiin väriä öljyssä paistinpannulla. Lisää joukkoon pilkotut valkosipulinkynnet, yrttiliemikuutio ja säilyketomaatit. Kun pasta on lähes valmis, lisää kastikkeen joukkoon sitruunamehu, yrtit ja mustapippuri.

Valuta al dente pasta ja lisää se kastikkeen joukkoon. Koristele tuoreella basilikalla. Nosta tarjolle parmesania tai pecorinoa, jota voi halutessaan raastaa annoksen päälle.

Miltä maistui

Mieto, hyvä ja nopea arkiruoka. Maistuisi varmaan pikkuväellekin hyvin. Halloumin suolaisuus ja maku uppoaa kastikkeeseen lähes kokonaan. Syöjien tuomio olikin, että "ihan hyvää, mutta ei wau". Halloumisalaatti menee raadin mielestä pastaversion edelle. 

Jatkoon kuitenkin tämäkin.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 39/52: Vöner-valkosipuliperunat

Vöner-valkosipuliperunat

Helppo vegaaninen lohturuoka yhdessä astiassa valmistuu uunissa lähes itsekseen. Resepti on peräisin Chocochilin sivuilta.

1 kg valkosipuliperunoita (pakaste)
(tai 1 kg perunoita viipaleina ja 6 valkosipulinkynttä hienonnettuna)
200 g Vöneriä
2 prk (4 dl) kaurakermaa
1 tl yrttisuolaa
1 tl sipulijauhetta
mustapippuria myllystä
tuoretta basilikaa

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kaada valkosipuliperunat voideltuun isoon uunivuokaan ja sekoita tasaisesti joukkoon Vönerit. Jätä perunoita päällimmäiseksi.

Lisää mausteet kaurakerman joukkoon ja kaada seos vuokaan. Rouhaise halutessasi mustapippuria ja kuivattua sipulirouhetta pinnalle. 

Paista uunissa noin 1h 15 minuuttia tai kunnes perunat ovat pehmeitä ja pinta saanut väriä.  Hyvää ruokahalua!   

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 38/52: Gado gado -salaatti

 

Gado gado -salaatti

1/4 punakaali

1/2 kurkku
6 retiisiä

2 porkkanaa

2 kesäsipulia

8 pientä keitettyä perunaa

100 g vihreitä papuja

1 pkt Green & Gold -valkosipulimaustettuja suikaleita (tai maustettuja soijasuikaleita, marinoitua tofua tai tempeä 250 g)

3 rkl rypsiöllyä

1 ruukku korianteria

2 limettiä

Pähkinäkastike

200 g cashewpähkinöitä

4 pientä salottisipulia

2 valkosipulinkynttä

1 punainen chilipalko

2 tl hienonnettua inkivääriä

3 rkl rypsiöljyä

1 rkl fariinisokeria

1 rkl soijakastiketta

165 ml kookoskermaa

Tee näin

Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Siirrä sivuun ja anna jäähtyä.

Kuori ja hienonna sipulit, viipaloi chili ja hienonna inkivääri. Kuullota öljyssä muutama minuutti. Lisää pähkinät, fariinisokeri, soijakastike ja kookoskerma. Anna kiehahtaa. 

Anna kastikkeen jäähtyä hetki ja kaada tehosekoittimeen. Aja karkeaksi tahnaksi. Ohenna tarvittaessa vedellä. 

Huuhtele ja pilko kasvikset. Viipaloi perunat. Paista Gold & Green -suikaleet pannulla.

Asettele salaatin aineet tarjoiluvadille, älä sekoita. Koristele korianterilla ja limellä. Tarjoile pähkinäkastikkeen kanssa. 

Miltä maistui?

Kasviksia voi vaihdella oman maun mukaan ja sen mukaan mitä kaapista löytyy. Punakaali oli kiva, rapea lisä, jota meillä ei liian usein syödä. Pähkinäkastike oli tosi herkullinen.  Gado gadon aineet meiltä löytyvät soveltaen usein kaapista, joten tästä ehkä tulee yksi mitäs tänään syötäisiin -ratkaisuista; varsinkin, jos jääkaapissa on ylijääneitä, valmiiksi keitettyjä perunoita. 

Jatkoon!

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 37/52: Uunibataatit

Uunibataatit

4 bataattia
öljyä
chilihiutaleita

1 dl soijarouhetta
(pieni sipuli hienonnettuna)
0,5 pussia tacomaustetta (tai maun mukaan) 
noin 1 dl vettä

silmusalaattia
salaattia
tomaattia
fetajuustoa / kasvisperäistä salaattijuustoa, esim. Mö Kreikkalainen
(pikapikkelöityjä) punasipulirenkaita

Lisämausteeksi
sambal oelek -chilitahnaa
rapeaa valkosipulia chiliöljyssä (Pirkka)

Tee näin

Pese bataatit ja halkaise ne. Aseta bataatit leikkuupuoli ylöspäin leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai uunivuokaan. Voitele pinta kevyesti öljyllä, pistele haarukalla ja ripottele pinnalle chilihiutaleita. 

Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 30 - 50 minuuttia bataattien koosta riippuen. 

Tee bataattien kypsyessä täyte ja valmistele lisukkeet.

Leikkaa punasipuli renkaiksi. Jos haluat pikapikkelöidä ne, kiehauta nopea 1-2-3 -liemi. Mittaa kattilaan 1 osa etikkaa, 2 osaa sokeria ja 3 osaa vettä. Kiehauta sekoillen, kunnes sokeri on sulanut. Kaada liemi sipulirenkaiden päälle kannelliseen purkkiin. Anna jäähtyä. 

Lisää halutessasi liemeen esim. kokonaisia rosepippureita. Voit myös korvata osan tavallisesta väkiviinaetikasta punaviinietikalla, jolloin saat liemestä tumman. 

Kuullota hienonnettua sipulia tilkassa öljyä pannulla. (Sipulit voit jättää poiskin, jos käytät sipulia lisukkeena.) Lisää soijarouhe pannulle ja anna ruskistua sekoitellen. Lisää tacomausteseos ja vesi parissa erässä hyvin sekoitellen. Anna kiehahtaa ja nosta pois levyltä.

Leikkaa tai murenna juusto sopiviksi paloiksi. Huuhtele salaatti ja tomaatti, leikkaa viipaleiksi. 

Tarjoa kypsät uunibataatit uuniperunoiden tapaan. Tuunaa lisää potkua rapealla valkosipulichiliöljyllä tai sambal oelek -tahnalla.  

Miltä maistui?

Bataatin makea maku sopii hyvin soijarouhetäytteen, tacomausteen ja juuston kera. Kiva vaihtoehto uuniperunalle! Jatkoon.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 36/52: vegaaninen juustokakku ilman uunia

 

Kuva ruma, maku mainio! 

Raikas vegaaninen juustokakku ilman uunia

Pohja

150 g Biscoff-keksejä tai vastaavia, esim. vegaanisia kaurakeksejä 
50 g Eleplant-voita tai maidotonta margariinia

Sulata margariini. Murskaa keksit tehosekoittimessa tai muovipussissa esim. kaulimella. Yhdistä keksimurut margariiniin. 

Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. 

Korkeamman ja näyttävämmän kakun saat, kun käytät pientä vuokaa. Siistit reunat saat, kun vuoraat vuoan reunat kelmulla. 

Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista. 

Täyte

2,5 dl kasvipohjaista vispiä
300 g Alpro Green Style Vanilja -rahkaa tai kauratuorejuustoa tai vastaavaa
1 dl marjapyrettä, esim. mansikkaa
0,5 - 0,75 dl sokeria (marjapyreen makeudesta riippuen)
(vaniljasokeria)
2 pussia Vegegeliä tai soveltuva määrä agar agaria

Sekoita rahka ja sokeri(t) notkeaksi. 
Vaahdota vispi. 

Sekoita marjapyre ja Vegegel kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoitellen. Anna jäähtyä pienen hetken. Lisää marjapyre rahkaseoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kääntele viimeiseksi joukkoon kuohkea vispi ja kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle.

Hyydytä jääkaapissa vähintään muutama tunti tai yön yli. 
Koristele hyytynyt kakku halutessasi marjakiilteellä.

Kiille

3 dl kauniin väristä marjapyrettä (esim. mansikka ja mustikka toimivat hyvin)
0.5 tl agar agaria tai 1 ps Vegegeliä 

Sekoita pyre ja hyydyke kattilassa. Kiehauta hiljalleen koko ajan sekoitellen. Keittele muutama minuutti hyydykeaineen ohjeesta riippuen. 

Anna jäähtyä tovi ja nostele varovasti lusikalla hyytyneen kakun päälle. Hyydytä vielä kylmässä noin 2 tuntia.

Miten onnistui? Meneekö jatkoon? Muita vinkkejä?

Pehmeä, samettinen, herkullinen, ei liian makea. Jatkoon menee. Tässä taisi käydä se kuuluisa aloittelijan tuuri, kun hyytyminen onnistui - lusikoitava, mutta ei liian kova täyte. 

Agar agarin kanssa itselläni on joskus tuuripeliä, millainen koostumus tulee. Oikea annostus kannattaakin tarkistaa purkin kyljestä - merkeissä on eroja. 

Vegegelin annostelun nyrkkisääntö on 1 pussi  vegegeliä / 3 dl nestettä leikattavissa hyytelöissä. Jos käytät kiilteeseen mehua, tai täytteeseen kovin juoksevaa marjapyrettä tai sosetta, tarvitset hyydykettä enemmän. 

Idea on yhdistelmä Annin Uunissa -mansikkajuustokakkureseptiä ja Kinuskikissan vegaanista juustokakkua. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 35/52: Kettukarkit

 

"Ei nää kyllä kovin hyviä ole", oli tuomio ensimmäistä kertaa maistettaessa. Mystisesti mariskooli kuitenkin tyhjeni kotitekoisista kettukarkeista ihan sujuvaa vauhtia. 

Kettukarkit

350 g pihlajanmarjoja

5 dl vettä

3,5 dl sokeria

15 g agar agaria (Algamar)
** Huom! Tarkista annostelu käyttämäsi hyytelöimisaineen ohjeesta.**

Pinnalle: hienoa sokeria

Tee näin

Puhdista marjoista huonot marjat pois ja poista paksut oksankarat. Tertut saavat olla paikoillaan. Laita marjat ja vesi kattilaan, keittele noin vartin ajan. Siivilöi mehu talteen, puserra marjoista siivilän läpi kaikki irti ja mittaa valmis mehu. Valmista mehua pitäisi olla noin 3,5 dl.

Kuumenna mehu uudelleen kattilassa ja lisää sokeri. Sekoittele, kunnes sokeri sulaa ja lisää agar agar. Ruokakaupan ja apteekin agar agarin annostelussa on eroja, joten tarkista ohje oman purkkisi kyljestä.

Keitä 5-10 minuuttia. Kaada sen jälkeen marmeladiseos leivinpaperin päälle vuokaan. 

Valitse vuoan koko siten, että saat sopivan pakuisia makeisia - itse käytin noin 10 x 15 cm kokoista rasiaa hieman pienempään mehumäärään. 

Anna hyytyä huoneenlämmössä yön yli ja paloittele makeisiksi. Anna kuivua muutama tunti tai vielä toisen yön yli ennen sokerointia. 

Vinkit

Agar agareissa todella on eroja. Ensimmäisellä kerralla tuli aloittelijan tuurilla täydellisiä koostumukseltaan - vaikkakin maku oli hapan. 

Toisella kerralla pakastin pihlajanmarjat kirpeyden taltuttamiseksi ja keittelin sitten vasta mehuksi. Mehu olikin parempaa, mutta täysin samalla ohjeella marmeladi jäi liian pehmeäksi, jotta sitä olisi voinut leikata. Tämä levitettävä pihlajanmarjamarmeladi päätyikin sitten juustokakun mausteeksi (ja toimi loistavasti). 

Kolmatta kertaa varten on uusi satsi pihlajanmarjoja pakkasessa odottamassa. 

Alkuperäinen resepti Minkun Matkassa blogista. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

  

Uusi resepti viikossa 34/52: Marry Me Chicken vegaaniversiona

Marry Me Chicken vegaanisena versiona nuudeleiden kera

1 pkt Gold & Green suikaleita (valkosipuli) 
2 rkl rypsiöljyä
1/2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina
2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja pilkottuna
n. 7 dl kasvislientä
n. 4 dl kaurakermaa 
1 tl savupaprikajauhetta
2 tl kuivattua yrttisekoitusta tai oreganoa 
½–1 tl chilirouhetta 
½ tl sokeria
mustapippuria myllystä
suolaa

200 g vegaanisia ramennuudeleita

Lisäksi 

Korianteria, thaibasilikaa, keitettyjä vihreitä papuja, pinaattia tms.
Rapeaa chili-valkosipuliöljyä maun mukaan
(2 rkl vegaanista juustoraastetta) 

Tee näin

Ruskista suikaleet pannulla kauniin ruskeiksi öljyssä ja siirrä sivuun. 

Laita aurinkokuivatut tomaattiviipaleet ja hienonnettu valkosipuli pannulle, lisää aurinkokuivattujen tomaattien öljyä tarvittaessa. Paista hetki. Lisää mausteet, sekoittele ja lisää sitten kasvisliemi ja kaurakerma.  Anna porista hetki ilman kantta. 

Lisää liemen joukkoon nuudelit ja anna kypsyä pakkauksessa mainittu aika. Meillä käytettiin ramennuudeleita, joiden kypsymisaika oli 6 minuuttia. 

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Jos ruoka on liian paksua, lisää lientä.

Nostele nuudeliseos kulhoihin ja suikaleet nuudeliseoksen päälle. Viimeistele vihreillä lisukkeilla ja yrteillä. Lisää halutessasi vegaanista juustoraastetta ja rapeaa chili-valkosipuliöljyä, jos kaipaat enemmän potkua. 

Miltä maistui? Menikö jatkoon?

Kun tätä maistaa, nimi tuntuu itsestään selvältä. Todella hyvää - jatkoon meni. Miten tuunasin ei ehkä tässä ole (taaskaan) oleellinen kysymys, sillä alkuperäinen resepti oli kanalla ja kyllähän tänne taas sujahti jääkaapista muutama ylimääräinenkin ainesosa. 

Kastikkeeseen päätyi kokeiluversiossa myös loput avatusta säilyketomaattipurkista - ehkä 2 kuorittua tomaattia, jotka murskasin pannulla. Sopivat nekin vallan mainiosti joukkoon. Samoin loraus pippurikaurakermaa, joka tuli sekin käytettyä purkin pohjalta pois. 

Gold & Green taipuu loistavasti tähän ruokaan kanan tilalle. Thaibasilika antoi ruoalle sopivasti lisämakua, eikä chili-valkosipuliöljyä tarvittu lisämausteeksi.

 

Alkuperäinen ohje kanalla löytyy Helsingin Sanomista.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.