Uusi resepti viikossa 52/52: Lyttypotut

 Lyttypotut on monelle varmaan tuttu entuudestaan. mutta itse tein niitä vasta joulun ylijäämäperunoista ensimmäistä kertaa. En varmaankaan viimeistä, sillä tästä tulee yksi ruokahävikin vähentäjän luottojämäruokaresepti. Samalla lyttypotut, tai fiinimmin litistetyt perunat, saa kunnian olla uusi resepti viikossa -haasteen resepti numero 52/52 ja päättää tämän projektin. 

Litistetyt perunat

keitettyjä perunoita (mielellään kuoripäällisiä)
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
(muita mausteita oman maun mukaan, esim. yrttimaustetta)
parmesan- tai pecorinojuustoraastetta (tai muuta vahvanmakuista juustoa)

Tee näin 

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. 

Litistä keitetyt perunat ronskisti lasinpohjalla pellille leivinpaperin päälle. 

Pirskottele päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Ripottele pinnalle parmesan- tai pecorinojuustoraastetta. 

Paista uunissa 250 asteessa npoin 10-15 minuuttia, kunnes perunat ovat pinnalta rapeita ja saaneet hieman väriä.

Miltä maistui?

Joka keittää ja paistaa, se makean maistaa, kuten papallani oli tapana sanoa. Riittävästi mausteita, samoin öljyä, jotta saadaan rapeutta, ja hyvä tulee. 

Kuoripäälliset perunat pysyvät paremmin  kasassa, mutta resepti toimii myös kuorituille perunoille. Ne vain leviävät vähän enemmän. (Toisaalta enemmän levinneistä perunoista  tulee ohuempia ja rapeampia, joka ei ole huono juttu sekään.) 

Halutessasi voit lisätä muitakin mausteita, kuten savupaprikaa, yrttimaustetta tms. Itse käytin ripauksen kotipihan kuivattuja yrttejä suolan ja pippurin lisäksi.

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 51/52: Munakoisopasta

 

Munakoisopasta

250 g pappardelle nauhapastaa
1 munakoiso 
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
3 rkl oliiviöljyä
2 tl oreganoa
500 g tomaattimurskaa 
1 rkl punaviinietikkaa
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria myllystä
1 pkt mozzarellaa, esimerkiksi 220 g paketti Pirkka Parhaat Mozzarella di Bufala -juustoa
1/2 ruukkua tuoretta basilikaa

Lisukkeeksi tarjolle parmesan- tai pecorinojuustoa 

Tee näin 

Kuutioi munakoiso reiluksi paloiksi. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.

Ruskista munakoisot pienissä erissä öljyssä. (Munakoisoa ei tarvitse itkettää.)

Kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää sipulisilpun joukkoon ruskistetut munakoisokuutiot ja oregano. Sekoittele ja hauduttele hetki.

Lisää tomaattimurska ja mausteet. Hauduta kastiketta kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes munakoisot pehmenevät. 

Keitä kastikkeen muhiessa pasta pakkauksen ohjeen mukaan. 

Valuta kypsä pasta ja sekoita kastikkeen kanssa. Revi mozzarellasta paloja ja ripottele ne ruoan päälle suikaloitujen basilikanlehtien kanssa.

Tarjoa lisäksi parmesania tai pecorinoa. 

Miltä maistui?

Ei voi mennä pieleen, jos ruoassa on munakoisoa ja pastaa. Ehdottomasti jatkoon.

Resepti on K-Ruoka Reseptit -sivulta. 

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 50/52: Kolmen paprikan pasta

Kolmen paprikan pasta

5 eriväristä paprikaa
4 valkosipulinkynttä
1 dl auringonkukansiemeniä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl chilirouhetta
1 tl savupaprikajauhetta
1 prk (50/25 g) kapriksia
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
400 g pastaa
1/2 ruukkua basilikaa
1-2 palloa mozzarellaa

Tee näin 

Leikkaa paprikoista kanta ja poista siemenet. Viipaloi paprikat. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.

Paahda siemeniä kuivalla pannulla pari minuuttia ja siirrä syrjään.

Kuullota valkosipuli öljyssä. Lisää chili ja savupaprika, paista hetki.

Lisää paprikat ja kaprikset liemineen. Anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää suola ja pippuri. 

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Ota keitinvettä talteen 1-2 dl. 

Valuta pasta ja yhdistä se paprikaseokseen. Lisää keitinvettä, kunnes pasta on sopivan kosteaa.

Nypi joukkoon basilikanlehdet ja revi mozzarella annoksen pinnalle. 

Miltä maistui?

Kyllä, jatkoon meni. Ei liene yllätys pastan ja paprikan ystävältä. 

Savupaprikasta voisi harkita käyttävänsä tulisempaa versiota ensi kerralla, tai lisäävänsä hieman chilin määrää. 

Resepti on peräisin Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä 7/2024..

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 49/52: Pehmeät sitruunapikkuleivät

 

Pehmeät sitruunapikkuleivät

150 g huoneenlämpöistä voita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl sokeria

2 kananmunaa
2 rkl sitruunankuorta raastettuna
0,5 dl sitruunamehua
1 tl vaniljasokeria

5 dl vehnäjauhoa
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa

2-3 dl tomusokeria

Tee näin

Vatkaa voi, tuorejuusto ja sokeri voimakkaasti esim. yleiskoneella kuohkeaksi ja vaaleaksi noin 4 minuutin ajan. 

Lisää joukkoon kanamunat, raastettu sitruunankuori, vaniljasokeri ja sitruunamehu. Jatka vatkaamista vielä noin minuuttin ajan, kunnes aineet ovat sekoittuneet hyvin.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään ja lisää taikinaan. Kääntele taikina tasaiseksi.

Peitä kelmulla ja nosta kulho jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi tai yön yli.

Pyörittele kylmästä taikinasta halkaisijaltaan 2,5 cm kokoisia palloja. Pyörittele pallot runsaassa tomusokerissa. Asettele pallot pellille, noin 12 per pelti. 

Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia. Keksien on tarkoitus jäädä keskeltä pehmeiksi. 

Miltä maistui? Miten onnistui?

Ei jatkoon. Vaikka kerrankin seurasin ohjetta kirjaimellisesti, kekseistä ei tullut ollenkaan samanlaisia kuin ohjeen kuvassa. Pyöreiden palleroiden sijaan keksit levisivät pellille kauralastujen tapaan. Maussakaan ei sitä sitruunaa ollut minun makuuni riittävästi. Pehmeitä, kalpeita, levinneitä ja maultaan vaisuja. En taida kokeilla toiste. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 48/52: Valkosuklaamascarponemousse

 Vaihteeksi jälkiruokaa! 

Valkosuklaamascarponemousse

2 dl kuohukermaa
purkki mascarponea
1 vaniljatanko tai 2 tl vaniljasokeria
145 g valkosuklaata
2 rkl tomusokeria

Mustikkapyre

2 dl mustikoita
1 rkl tomusokeria
1 tl sitruunamehua

Koristeluun mustikoita, tuoretta minttua tai sitruunamelissaa 

Tee näin

Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa. Anna jäähtyä hetki.

Sekoita vaniljatangosta kaavitut siemenet tai vaniljasokeri tomusokeriin (vähennä tomusokerin määrää, jos käytät vaniljasokeria). 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita tasaiseksi mascarponen kanssa. Lisää vanilja ja tomusokeri sekä viimeiseksi valkosuklaa. Sekoita tasaiseksi.

Raasta sitruunankuori. Soseuta mustikat. Sekoita kaikki pyreen aineet keskenään.

Kokoa annokset kerrostamalla moussea ja pyrettä laseihin tai jälkiruokamaljoihin. Koristele mustikoilla ja muutamalla mintun tai sitruunamelissan lehdellä. 

Miltä maistui

Lasien sijaan kokosin itsenäisyyspäivän dinnerin jälkiruoan isompaan tarjoiluastiaan, josta jokainen sai lohkaista haluamansa määrän. Sen verran nopeasti jälkkäri hävisi pöydästä, että edes kuvaa ei ehditty ottaa. Jatkoon taisi mennä :) Myös ei-niin-innostunut-valkosuklaafani tykkäsi. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 47/52: Miso-sienipasta

Miso-sienipasta 

350 g pastaa
0,5 - 1 l puhdistettuja sieniä 
3 valkosipulinkynttä
150 g pecorinoa hienoksi raastettuna
oliiviöljyä
voita
(muutama oksa rosmariinia tai timjamia)
2 tl vaaleaa misotahnaa
n. 2 dl pastan keitinvettä
suolaa
mustapippuria myllystä

Viimeistelyyn raastettua pecorinoa tai parmesania

Tee näin

Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. 

Paloittele sienet, kuori ja viipaloi valkosipuli. Raasta juusto.

Paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes niistä ei enää irtoa nestettä. Lisää hieman öljyä ja nokare voita sekä valkosipuli ja halutessasi yrtit. Paista muutama minuutti.

Valuta kypsä pasta ja ota pari desiä keitinvettä talteen. 

Lisää pasta, misotahna ja reilu desi keitinvettä pannulle. Anna kiehahtaa. Sekoita joukkoon juustoraaste ja lisää tarvittaessa loput keitinvedestä.

Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa heti, ja ripottele pinnalle juustoraastetta. 

Miltä maistui? Miten tuunasin?

Sieninä käytin litran verran pakastettuja, paistettuja kantarelleja. Nesteenpoistoon ei mennyt aikaa, ja kantarelli toimi maultaan mainiosti pastan ja mison kanssa.  

Yrttejä ei tuoreena ollut kotona. Öljyn, voin ja tuoreyrttien sijaan laitoin pannulle niin ikään pakastimen aarteista yhden yrttiöljykuution. 

Pasta oli maultaan mieto. Ensi kerralla tuoreyrtit mukaan sekä misoa, pippuria ja ehkä myös valkosipulia hieman reilummin. 

Alkuperäinen resepti on Helsingin Sanomista. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 46/52: Punajuurikiusaus

 

Punajuurikiusaus

n. 1 kg punajuuria
1 sipuli
1 pkt (170 g) aurajuustoa 
2 dl kermaa ja/tai kasvislientä
mustapippuria myllystä
(suolaa)

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 

Raasta tai pilko pestyt, kuoritut punajuuret julienne-tyyppisiksi suikaleiksi.
Kuori ja silppua sipuli.

Laita uunivuokaan kerroksittain punajuuria, sipulia ja murustettua aurajuustoa. 

Kaada päälle kerma tai kasvisliemi. Rouhi vuoan päälle mustapippuria ja tarvittaessa ripaus suolaa.

Paista noin tunnin ajan tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. Hyvää ruokahalua!

Miltä maistui?

Hyvää! Mainio talven uuniruoka. Ei tosin vartissa valmista - kuorimiseen ja pilkkomiseen menee oma aikansa, mutta helppo ruoka joka tapauksessa. Pilkkomista nopeuttaa, jos on yleiskone, jossa on julienneterä tai vastaava. Aurajuusto tekee mausta täyteläisen, ja kerralla tulee iso vuoallinen. Jatkoon!

Uunivalmiina!

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.