Uusi resepti viikossa 35/52: Kettukarkit

 

"Ei nää kyllä kovin hyviä ole", oli tuomio ensimmäistä kertaa maistettaessa. Mystisesti mariskooli kuitenkin tyhjeni kotitekoisista kettukarkeista ihan sujuvaa vauhtia. 

Kettukarkit

350 g pihlajanmarjoja

5 dl vettä

3,5 dl sokeria

15 g agar agaria (Algamar)
** Huom! Tarkista annostelu käyttämäsi hyytelöimisaineen ohjeesta.**

Pinnalle: hienoa sokeria

Tee näin

Puhdista marjoista huonot marjat pois ja poista paksut oksankarat. Tertut saavat olla paikoillaan. Laita marjat ja vesi kattilaan, keittele noin vartin ajan. Siivilöi mehu talteen, puserra marjoista siivilän läpi kaikki irti ja mittaa valmis mehu. Valmista mehua pitäisi olla noin 3,5 dl.

Kuumenna mehu uudelleen kattilassa ja lisää sokeri. Sekoittele, kunnes sokeri sulaa ja lisää agar agar. Ruokakaupan ja apteekin agar agarin annostelussa on eroja, joten tarkista ohje oman purkkisi kyljestä.

Keitä 5-10 minuuttia. Kaada sen jälkeen marmeladiseos leivinpaperin päälle vuokaan. 

Valitse vuoan koko siten, että saat sopivan pakuisia makeisia - itse käytin noin 10 x 15 cm kokoista rasiaa hieman pienempään mehumäärään. 

Anna hyytyä huoneenlämmössä yön yli ja paloittele makeisiksi. Anna kuivua muutama tunti tai vielä toisen yön yli ennen sokerointia. 

Vinkit

Agar agareissa todella on eroja. Ensimmäisellä kerralla tuli aloittelijan tuurilla täydellisiä koostumukseltaan - vaikkakin maku oli hapan. 

Toisella kerralla pakastin pihlajanmarjat kirpeyden taltuttamiseksi ja keittelin sitten vasta mehuksi. Mehu olikin parempaa, mutta täysin samalla ohjeella marmeladi jäi liian pehmeäksi, jotta sitä olisi voinut leikata. Tämä levitettävä pihlajanmarjamarmeladi päätyikin sitten juustokakun mausteeksi (ja toimi loistavasti). 

Kolmatta kertaa varten on uusi satsi pihlajanmarjoja pakkasessa odottamassa. 

Alkuperäinen resepti Minkun Matkassa blogista. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

  

Uusi resepti viikossa 34/52: Marry Me Chicken vegaaniversiona

Marry Me Chicken vegaanisena versiona nuudeleiden kera

1 pkt Gold & Green suikaleita (valkosipuli) 
2 rkl rypsiöljyä
1/2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina
2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja pilkottuna
n. 7 dl kasvislientä
n. 4 dl kaurakermaa 
1 tl savupaprikajauhetta
2 tl kuivattua yrttisekoitusta tai oreganoa 
½–1 tl chilirouhetta 
½ tl sokeria
mustapippuria myllystä
suolaa

200 g vegaanisia ramennuudeleita

Lisäksi 

Korianteria, thaibasilikaa, keitettyjä vihreitä papuja, pinaattia tms.
Rapeaa chili-valkosipuliöljyä maun mukaan
(2 rkl vegaanista juustoraastetta) 

Tee näin

Ruskista suikaleet pannulla kauniin ruskeiksi öljyssä ja siirrä sivuun. 

Laita aurinkokuivatut tomaattiviipaleet ja hienonnettu valkosipuli pannulle, lisää aurinkokuivattujen tomaattien öljyä tarvittaessa. Paista hetki. Lisää mausteet, sekoittele ja lisää sitten kasvisliemi ja kaurakerma.  Anna porista hetki ilman kantta. 

Lisää liemen joukkoon nuudelit ja anna kypsyä pakkauksessa mainittu aika. Meillä käytettiin ramennuudeleita, joiden kypsymisaika oli 6 minuuttia. 

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Jos ruoka on liian paksua, lisää lientä.

Nostele nuudeliseos kulhoihin ja suikaleet nuudeliseoksen päälle. Viimeistele vihreillä lisukkeilla ja yrteillä. Lisää halutessasi vegaanista juustoraastetta ja rapeaa chili-valkosipuliöljyä, jos kaipaat enemmän potkua. 

Miltä maistui? Menikö jatkoon?

Kun tätä maistaa, nimi tuntuu itsestään selvältä. Todella hyvää - jatkoon meni. Miten tuunasin ei ehkä tässä ole (taaskaan) oleellinen kysymys, sillä alkuperäinen resepti oli kanalla ja kyllähän tänne taas sujahti jääkaapista muutama ylimääräinenkin ainesosa. 

Kastikkeeseen päätyi kokeiluversiossa myös loput avatusta säilyketomaattipurkista - ehkä 2 kuorittua tomaattia, jotka murskasin pannulla. Sopivat nekin vallan mainiosti joukkoon. Samoin loraus pippurikaurakermaa, joka tuli sekin käytettyä purkin pohjalta pois. 

Gold & Green taipuu loistavasti tähän ruokaan kanan tilalle. Thaibasilika antoi ruoalle sopivasti lisämakua, eikä chili-valkosipuliöljyä tarvittu lisämausteeksi.

 

Alkuperäinen ohje kanalla löytyy Helsingin Sanomista.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 33/52: Seljankukkamocktail

Tämä resepti päätyi kokeiluun jo kesällä.  Idea tähän raikkaaseen janojuomaan löytyi K-Ruoka-sovelluksen resepteistä, kun runsaana rehottavalle vihermintulle piti keksiä lisää käyttötapoja. Alkoholiton vaihtoehto mojitolle! 

Seljankukkamocktail

seljankukkamehutiivistettä
sitruunanmakuista kivennäisvettä
(kuusenkerkkä)siirappia 
limelohkoja
reilusti tuoretta minttua
jääpaloja

Koristeeksi mintunoksia ja limeviipale

Tee näin

Irrota mintunlehdet. Pese lime huolellisesti ja lohko se. Murskaa mintunlehtiä esim. morttelissa ja painele limelohkoja, jotta saat ne mehustumaan. 

Sekoita haluamasi makeutus (kuusenkerkkäsiirapin sijasta voit käyttää vaikka ruokosokeria maun mukaan), seljankukkamehutiiviste ja kivennäisvesi. Yhdistä minttu-lime-murskaan.

Laita lasiin haluamasi määrä jääpaloja ja kaada päälle juomasekoitus. Koristele haluamallasi tavalla. 

Vinkit

• 1-2 dl mehutiivistettä on sopiva määrä litraan kivennäisvettä - laita ensin vähemmän, ja maistele sitten sekoitussuhde itsellesi sopivaksi.  
• Voit murskata mintut ja limen myös suoraan laseihin tai tarjoilukannuun. 
• Jos haluat välttää mintunpalat lasissa, sekoita juoma kannussa ja kaada laseihin siivilän läpi.  Salute! 

 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 32/52: Yltiöhyvä tofuwokki

Yltiöhyvä tofuwokki

Tämä resepti toimii loistavasti flunssaan. Nenä aukeaa ja koko kroppa lämpenee. Ja tämä on NIIN HYVÄÄ! Heittämällä paras tofuwokki. Nimensä mukaan. Resepti löytyy Glorian Ruoka ja Viini -lehden numerosta 7/2024.

 

1 pkt kiinteää tofua

2 rkl maissitärkkelystä

200 g vihreitä papuja

1 suippopaprika

5 cm pala inkivääriä

3 kevätsipulia

Paistamiseen 2 rkl rypsiöljyä

Kastike

4 rkl (vähäsuolaista) soijakastiketta

3 rkl rapeaa valkosipulia chiliöljyssä

1 rkl paahdettua seesamiöljyä

1 rkl riisiviinietikkaa

1 rkl vettä

1 rkl valkosipulitahnaa

1 rkl maissitärkkelystä

Tarjoiluun

keitettyä riisiä

suolapähkinöitä

tuoretta korianteria

Tee näin

Kuivaa tofu ja laita se prässääntymään jääkaappiin kuivaan talouspaperiin käärittynä painon alle vähintään neljäksi tunniksi.

Käsittele pavut ja keitä napakaksi. Laita pavut kylmään veteen jäähtymään, valuta ja leikkaa muutamaan palaan. 

Suikaloi paprika. Leikkaa kuorittu inkivääri tikuiksi. Hienonna kevätsipulit.

Sekoita kaikki kastikeainekset keskenään. 

Kuutioi tofu ja pyörittele maissitärkkelyksessä. 

Kuumenna öljy wokkipannussa. Paista ensin inkiväärit rapeiksi ja nosta ne reikäkauhalla talouspaperin päälle. Laita tofukuutiot paistumaan rapeiksi samaan öljyyn pariksi minuutiksi. Lisää paprikat ja pavut. Paista kovalla lämmöllä minuutin verran. Lisää sekoitettu kastike wokkiin ja sekoita, kunnes kastike kuplii. Lisää inkiväärit ja kevätsipulit.

Tarjoile keitetyn riisin kanssa. Koristele suolapähkinöillä ja tuoreella korianterilla. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 31/52: Rapea riisisalaatti

Jostain somen syövereistä tuli vastaan resepti rapeasta riisisalaatista. Enää en muista mistä, mutta kiitos vinkistä kuitenkin! 

Jääkaapissa oli edellisen päivän jäljiltä keitettyä riisiä, joten päätös kokeilemisesta syntyi nopeasti, Rapeaan riisiin saa kivasti upotettua jämäriisit, ja maustamisen voi soveltaa sen mukaan, mistä itse tykkää. Ota testiin omalla variaatiolla!

RAPEA RIISISALAATTI

3 dl keitettyä riisiä
1,5 rkl gochujang-chilitahnaa tai sopivaa chilikastiketta
3 rkl rypsiöljyä 
1 rkl sesamöljyä
1 rkl soijakastiketta

N. 150 g edamameja
1 ruukku tuoretta korianteria ja minttua
Nippu kevätsipulia
0,5 - 1 kurkku 

Tarjoiluun rapeaa valkosipuli-chiliöljyä

Tee näin

Sekoita kastike öljyistä, soijasta ja chilitahnasta tai -kastikkeesta. 

Lisää riisi kastikkeeseen ja sekoita hyvin. Levitä riisi ohueksi kerrokseksi pellille leivinpaperin päälle. Paahda 200 asteessa noin 30 min, kunnes riisi rapeutuu. Sekoittele muutaman kerran paahtamisen aikana. Tarkkaile, ettei riisi kärähdä, mutta anna paahtua kuitenkin rapeaksi. Paahtoaika vaihtelee uunin tehon mukaan.

Riisin paahtuessa kiehauta edamamet pakkauksen ohjeen mukaan. Hienonna yrtit ja kevätsipulit, kuutioi kurkku. Jos haluat lisätä muitakin kasviksia tai salaattia, käsittele ne samalla. 

Anna riisin hieman jäähtyä ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoa rapean valkosipuli-chiliöljyn kanssa.  

Miten tuunasin 

Meillä käytettiin kastikkeeseen tulista srirachaa, ja se oli hieman turhan tujua. Ensi kerralla kokeillaan ehkä kokonaan ilman chilitahnaa, ja maustetaan rapealla valkosipuli-chiliöljyllä sitten vasta lopuksi kunkin maun mukaan.

Ruokaisamman version saa, jos paistaa joukkoon vaikka tofua. Edamamet olisivat toimineet paremmin irtonaisina, ilman palkoja. Kurkun lisäksi laitettiin salaattiin mukaan tomaattia ja jäävuorisalaattia raikastamaan kokonaisuutta. 

Miltä maistui? Meneekö jatkoon? 

Hyvää, mutta ehkä hieman liian tulista näin. Riisin paahtamisessa saa olla tarkkana, ettei rapean sijaan tuloksena ole riisikorppua. Jatkoon menee, sillä kaikki reseptit, joilla voi vähentää ruokahävikkiä, ovat kokeilemisen arvoisia. Ja kuten todettua, erilaisilla kastikkeilla tästä voi varioida vaikka mitä.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 30/52: Chimichurri-potut

Chimichurri-potut 

Uusia perunoita 

Laita perunat kiehumaan ja valmista sillä välin kastikkeet. 

Sitruunajugurtti

200 g kreikkalaista (paksua) kauragurttia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunamehua
n. 0,5 tl sormisuolaa

Tee näin

Raasta tai hienonna valkosipuli pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jätä maustumaan. 

Chimichurri

2 ruukkua lehtipersiljaa
3 valkosipulinkynttä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
1 sitruunan mehu
1 rkl sitruunan kuoriraastetta
1 rkl oliiviöljyä 

1 dl oliiviöljyä
0,5 (banaanisalotti)sipulia hienonnettua
2 tuoretta chiliä (poista siemenet)

Tee näin

Laita persiljat (varsineen), valkosipuli, mausteet, sitruunamehu ja kuoriraaste sekä 1 rkl öljyä tehosekoittimeen ja surauta hienoksi. Siirrä kulhoon. Sekoita joukkoon hienonnetut sipuli ja chilit sekä 1 dl öljyä.

Laita sitruunajugurtti tarjoiluastian pohjalle. Nostele kypsät perunat tarjoiluastiaan ja chimichurria päälle. 

Miten tuunasin

Alkuperäisessä reseptissä perunat kypsennetään uunissa. En millään raaskinut laittaa uusia perunoita uuniin, joten testasin käyttää oman maan uusia perunoita keitettynä näiden kastikkeiden kanssa. Vaihdoin myös alkuperäisen reseptin turkkilaisen jugurtin vegaaniseen kreikkalaiseen kauraversioon, ja hyvää tuli. 

Talvella sitten potut paahtumaan uuniin (öljyn, suolan ja pippurin kera), lämpiää tupakin samalla :) Jatkoon siis! 

Alkuperäinen resepti: Iman ja Leena Arkisafkaa

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 29/52: Salvia-sienignocchit

 

Gnoccheja voi siis myös paistaa! Ahaa-elämys on peräisin Iman & Leena Arkisafkaa -kirjasta. Rapeat salvianlehdet ja rapeapintaiset gnocchit... ja kantarelleja. Mmmmm! 

Salvia-sienignocchit

reilusti salvianlehtiä 
oliiviöljyä
1 pkt perunagnoccheja
1 l kantarelleja
sormisuolaa
voita

parmesania tai pecorinoa raastettuna
mustapippuria

Tee näin

Paista salvianlehtiä öljyssä, kunnes ne ovat rapeita. Nosta salvianlehdet pihdeillä tai reikälusikalla kuivumaan talouspaperin päälle.

Paista gnocchit samassa salviaöljyssä rapeiksi. Kääntele välillä. 

Paista sienistä nesteet pois toisella pannulla. Mausta sormisuolalla. 

Lisää kullanruskeat gnocchit sienien joukkoon. Mausta nokareella voita ja suolalla. Sekoita varovasti ja anna paistua vielä pari minuuttia keskilämmöllä. 

Koristele juustoraasteella ja salvianlehdillä. Rouhi päälle mustapippuria. 

Miltä maistui

Taivaallista! Salviaa ja voita - ei voi mennä pieleen. Kaupan valmisgnoccheilla tämä on todellinen arkipäivän pikaruoka.  Varsinkin jos sienetkin on joku toinen poiminut ja putsannut valmiiksi :D 

Aina aiemmin gnocchit on meillä keitetty, mutta ehdottomasti valmistusvaihtoehdoksi tulee nyt myös paistaminen. Heittämällä jatkoon. Myös muiden lisukkeiden kuin kantarellien kanssa. 

Vinkki! Tästä voi myös tuunata vegaanisen versio tarkistamalla, että käyttää vegaanisia gnoccheja sekä vegaanisia vaihtoehtoja voille ja juustoraasteelle. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.