Uusi resepti viikossa 10/52: Sitruunainen salviakana

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Tähän ruokaan löytyi inspiraatio instasta, Iman ja Leena safkaa -tililtä. Helppoa ja herkullista! (Tätä tiliä kannattaa muutenkin seurata!)

Sitruunainen salviakana

2 kokonaista valkosipulia
6-10 perunaa
6 kpl kanan reisikoipia (tai paistileikkeitä tai vastaavaa)
1 ruukku tuoretta salviaa
2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 luomusitruunaa
4 rkl oliiviöljyä

(koristeluun muutama salvianlehti)

Tee näin

Leikkaa valkosipuleista hattu pois. Pilko pestyt perunat lohkoiksi (voit kuoria, jos haluat),
Laita perunat, kananpalat ja salvian lehdet uunivuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Puolita pestyt sitruunat, purista vuokaan puolikkaan tai yhden sitruunan mehu ja laita loput puolikkaat vuokaan. Kaada päällimmäiseksi öljy. 

Paista 200 asteessa noin tunti ja vartti tai kunnes ainekset ovat kypsiä. (Tähän vaikuttaa perunalohkojen koko ja se, millaista kanaa käytät.)

Valele vuoan pohjalta nestettä perunoiden päälle ennen tarjoilua. Puristele kypsät valkosipulinkynnet ja sitruunat ruoan joukkoon. Koristele salvianlehdillä. 

Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa raikkaan salaatin kera. 

Miten tuunasin? 

Tuunasin määriä kolmelle - perunoita vähän vähemmän, samoin paistileikkeitä yhden paketin verran. Sitruunaa ja salviaa ei voi minun mielestäni koskaan olla liikaa :) joten niitä reseptin mukaan. 

Menikö jatkoon? 

Ja kyllä, tämäkin resepti heittämällä jatkoon. Kevättalven kanaruoka meillä on usein ollut pollo alla siciliana, mutta veriappelsiiniajan ulkopuolella tämä on aivan loistava vaihtoehto. Plussaa siitä, että lisukkeena että on kotoista perunaa. 

Valmiina uuniin!

 

  

Uusi resepti viikossa 9/52: Arancini

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Ehkä luit edelliskertaisen #uusireseptiviikossa -postauksen, jossa cacio e pepe klassikkopastasta oli tehty risottoversio? Nyt hyödynnetään loput risotosta arancineiksi. 

Rakkaus arancineihin syttyi muutama vuosi sitten Sisiliassa, jossa niitä tarjottiin rannalla lounaaksi paikallisen oluen kera. Illallisravintolassa sain kerran minua varten tehdyn mustan arancinin. Listan ulkopuolelta improvisoidun annoksen nimi oli Etna, ja maku aivan huikea. Muoto ei ollut pyöreä, vaan pisaramainen - tai vuorta muistuttava. 

Suomessakin olen ravintolasta saanut oikein mainioita arancineja. Ehkä olen halunnut vaalia näitä ihania ruokamuistoja jotenkin erityisinä, kun en ole koskaan aiemmin kokeillut tehdä arancineja itse. Oli miten oli, tämä versio on arancini ai cacio e pepe, mutta yhtä hyvin voit tehdä nämä pallerot mistä tahansa risotosta. Pallon keskelle voit risotosta riippuen vielä lisätä täytettä tai lisämaustetta, vaikkapa njudaa tai mozzarellaa. Cacio e pepessä makua (ja juustoa) on tarpeeksi ilmankin. 

Arancini 

tähteeksi jäänyttä risottoa
öljyä uppopaistamiseen, esimerkiksi rypsiöljyä

Leivitykseen
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
3-4 dl korppujauhoja

Tee näin

Muotoile jäähtyneestä risotosta kostuteilla käsillä kämmeneen hyvin sopivia palluroita. 
Jos lisäät arancineihin täytteitä, laita ensin kämmenelle reilu lusikallinen risottoa, paina litteäksi, lisää haluamasi täyte ja sulje tiukaksi palloksi.
 
Riko kananmunat kulhoon ja riko rakenne haarukalla.

Laita vehnäjauhot ja korppujauhot omille lautasilleen. 

Pyöritä arancinit ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja viimeiseksi korppujauhossa. 

Kuumenna riittävästi öljyä (jotta arancinit peittyvät) 180 asteiseksi. Uppopaista arancineja noin 3 minuuttia muutama kerrallaan siten, että arancinit mahtuvat liikkumaan kattilassa ja lämpötila pysyy tasaisena. Meillä paistaminen sujui kolmessa erässä, noin 6-7 palleroa kerrallaan kiehumassa. 

Nosta arancinit reikäkauhalla valumaan talouspaperin päälle ja rouhaise päälle suolaa.

Koristele parmesanraasteella ja mustapippurilla. Tarjoa salaatin kanssa. 

Leivitin pallerot kerralla sillä välin, kun öljy kuumeni. 

Risottopallerot odottamassa leivitystä

Lämpömittari on uppopaistossakin hyvä kaveri!

Uusi resepti viikossa 8/52: Risotto cacio e pepe

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Cacio e pepe on meillä vakioruokalistalla pastamuodossa, mutta nyt innostuin kokeilemaan ensi kertaa risottona. Varsin simppeliä: pippurit paahdetaan, kuten pastaruokaankin, risotto tehdään kuten risotot yleensäkin ja lopussa lisätään juustot ja pippurit risoton joukkoon. 

Risotto cacio e pepe

4 dl carnaroliriisiä
1 rkl kokonaisia mustapippuria
1 sipuli tai pari salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 dl valkoviiniä
1 l kasvislientä
1 dl parmesanjuustoa raasteena
1 dl pecorinojuustoa raasteena
30 g voita

oliiviöljyä
(koristeluun persiljaa)

Tee näin

Paahda kokonaiset pippurit kuivalla, kuumalla pannulla muutama minuutti. Hienonna pippurit morttelissa. 

Pilko sipuli ja valkosipuli hienoksi ja kuullota öljyssä. Lisää joukkoon riisi ja anna kuullottua. Kaada joukkoon valkoviini ja anna haihtua. Lisää kuumaa kasvislientä pienissä erissä ja anna nesteen haihtua ennen seuraavan kauhallisen lisäämistä.  

Kun riisi alkaa olla kypsää, lisää joukkoon juustoraasteet ja voi. 

Lisää viimeiseksi rouhitut pippurit ja tarvittaessa lisää suolaa. Koristele raastetulla juustolla ja halutessasi persiljalla.

Cacio e pepe -risottoreseptejä on yhtä useita kuin kokkejakin, ja niissä käytetty juusto vaihtelee. Joissain käytetään vain parmesania, joissain pecorinoa, joissain molempia.  Joissain resepteissä ei ole mukana valkosipulia. 

Liemenkin voisi tehdä parmesaanista, kuten Chef Massimo Bottura. Hän kehitti reseptinsä 2012 Emilia-Romagnan maanjäristysten jälkeen pyrkiessään auttamaan juustontuottajia ja hyödyntämään vaurioituneita juustokiekkoja: 

https://www.saveur.com/article/recipes/risotto-cacio-e-pepe/ 

Entä menikö meidän risottoversio klassikkopastasta jatkoon? No meni, ilman parmesaanilientäkin. Delizioso!  

Uusi resepti viikossa 7/52: Vöner katsu crisp pork katsun tapaan

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Idea tähän reseptiin lähti lihatalon Crispy Pork Katsu -lehtimainoksesta. Lisukkeet ja makumaailma vaikuttivat hyvältä. Niinpä korvasin porsaanlihan vönerlastuilla, ja tämähän toimi.  

Vöner katsu crispy pork katsun tapaan 

Paketti ohuita vönerlastuja 
öljyä paistamiseen
pankojauhoja

Kastike
4 rkl ketsuppia
2 rkl soijakastiketta
2 rkl ruokosokeria
1 rkl tamarinditahnaa
1 tl valkoviinietikkaa
1 tl sinappia

Gurtti-limekastike
1 dl Planti Greek style gurttia tai vastaavaa
1 lime

Lisäksi 
3 dl riisiä
150 g punakaalia
1 ruukku korianteria tai lehtipersiljaa
1/2 mieto chili
1 rkl valkoviinietikkaa
2 kevätsipulia hienonnettuna
öljyä

Tee näin

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan.

Hienonna punakaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Hienonna korianteri ja viipaloi chili ohuiksi renkaiksi. Sekoita punakaali, korianteri ja chili kulhossa ja lisää etikka. Jätä maustumaan.

Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. 
Raasta huolellisesti pestyn limen kuori ja purista mehu. Sekoita gurttiin. 

Kuumenna pieni määrä öljyä pannulla. Lisää vönerlastut ja paista pakkauksen ohjeen mukaan. Ripottele halutessasi pinnalle hieman pankojauhoja, jotta saat lastuihin 'leivitetyn' oloista pintaa. 

Kokoa annos: riisiä, kaalisalaattia, vönerlastuja ja molempia kastikkeita. Koristele hienonnetulla kevätsipulilla.  

Miten tuunasin

Alkuperäisessä reseptissä käytettiin possun fileviipaleita, jotka korvasin vönerlastuilla. Paistamiseen käytin öljyä. mutta jos ei tavoittele vegaaniannosta, pannulle voisi lohkaista nokareen voita. 

Tonkatsu-tyyppiseen kastikkeeseen kuuluisi soijan lisäksi worcestershire-kastiketta, jossa on anjovista. Vegaaniversiossa käytin worcestershiren tilalla soijakastiketta ja lisäsin mukaan tamarindia.  

Jugurtti-limekastikkeeseen sopii myös tavallinen maustamaton luonnonjugurtti.

Miltä maistui 

Kastikkeen reilu ketsuppimäärä maistui omaan makuun liiaksi. Kastike ei ollut varsinaisesti makeaa, mutta jotain siitä puuttui. Ensi kerralla tasapainotan ketsupin, soijan, tamarindin ja etikan määrää. Limekastike oli simppeleistä ainesosistaan huolimatta törkeän hyvää, punakaalisalaatti samoin. Ja vöner toimi hyvin, vaikka ihan aidon leivitetyn tuntuista pintaa ei lastuihin tulisikaan. Jatkoon!

Uusi resepti viikossa 6/52: Punainen thaicurry kasviksista

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Alkuperäinen resepti on Helsingin Sanomista 13.1.2024. 

Punainen thaicurry kasviksista

Paketti kiinteää tofua
500 g myskikurpitsaa
100 g herkku- tai siitakesieniä
3-4 rkl valmista punaista currytahnaa
2 rkl rypsiöljyä
400 ml kookosmaitoa
1/2 dl vettä
2 rkl thaimaalaista kalakastiketta tai soijakastiketta
1 rkl tamarinditahnaa
1 rkl sokeria
100 g sokeriherneen palkoja
(kaffirlimetinlehtiä)
2 limetin kuoriraaste ja mehu

Pinnalle
1-2 tuoretta punaista chiliä viipaleina

Lisäksi koristeluun 
thaibasilikaa tai kevätsipulia
rouhittuja cashewpähkinöitä 

Tee näin

Prässää tofu kuivaksi. 

Leikkaa kurpitsasta kuoret pois. Kuutioi reiluiksi paloiksi. 

Puhdista sienet tarvittaessa ja pilko isot sienet pienemmäksi. Kuutioi tofu.

Laita öljy ja currytahna wokkipannuun tai korkeareunaiseen pannuun. Kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes currytahna pehmenee ja sekoittuu öljyyn. Laita levy kuumemmalle ja paista sekoitellen minuutti, pari. 

Lisää pannulle kookosmaito ja tilkka purkin huuhteluvettä. Kuumenna kiehuvaksi ja anna porista pari minuuttia.

Mausta liemi kalakastikkeella tai vegaaniversiossa soijalla. Lisää tamarinditahna ja sokeri, kurpitsakuutiot, sienet ja tofu. 

Anna kypsyä keskilämmöllä noin 10 minuuttia tai kunnes kurpitsa on hieman pehmennyt.  

Lisää sokeriherneet ja muutama kaffirlimetinlehti, jos haluat. Jatka kypsennystä vielä viitisen  minuuttia.

Pese limetit, raasta kuoret ja purista mehu. Lisää ne pannulle ja sekoita hyvin. 

Viipaloi chili. 

Tarjoa keitetyn riisin kanssa. Ripottele chili pinnalle. Halutessasi voit vielä koristella annokset kevätsipulilla, thaibasilikalla ja rouhituilla cashewpähkinöillä. 

Miten tuunasin

Kalakastikkeen sijaan käytin soijakastiketta vegaaniseen ruokaan. Chilit laitoin mukaan kastikkeeseen muhimaan, mutta ensi kerralla käytän niitä vain koristeena. Kotona olleet punaiset chilit olivat sen verran tulisia, että vähempi olisi riittänyt. 

Cashewpähkinöiden asemasta koristelin annokset suolapähkinöillä.

Miltä maistui

Tämäkin resepti menee jatkoon. Itse asiassa curryn liemi oli niin maukasta, että tätä ajattelisin soveltavani muuhunkin kuin tofycurryyn. (Ja pelkästään keittiössä leijuvan mausteisen tuoksun vuoksi tätä kannattaa keitellä!)

Uusi resepti viikossa 5/52: Välimeren kikhernesalaatti

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Tämänkertainen #uusiruokaviikossa resepti on supernopea ja maukas salaatti. Ideasta saan kiittää vierailua ystävien luona, jossa tätä herkullista salaattia syötiin yhdessä. Kotona salaatti pääsi heti vegaanipäivänä kokeiluun. 

Välimeren kikhernesalaatti

kikherneitä (kypsiä)
kurkkua
tomaattia
punasipulia
oliiveja
persiljaa
oliiviöljyä
sitruunaa 
suolaa
pippuria
(fetajuustoa tai vastaavaa) 

Tee näin

Huuhdo ja valuta kypsät kikherneet (ja/tai linssit/pavut) pakkauksen ohjeen mukaan.
Pilko kasvikset. Sekoita ainekset keskenään ja silppua joukkoon runsaasti persiljaa. Jos haluat käyttää fetaa tai vastaavaa, kuutioi tai murustele juusto salaatin joukkoon. 

Kostuta salaatti puristamalla päälle sitruunamehua ja lorauttamalla sekaan hyvää oliiviöljyä. Rouhaise joukkoon pippuria ja suolaa maun mukaan.  

Miten tuunasin? 

#anunkeittiön versiossa salaattiin päätyivät ainekset, joita sattui kaapissa olemaan. Tarkkasilmäiset ehkä kuvasta jo huomasivat, että kikhernesalaatissa ei ollut kikherneistä tietoakaan.  

Kikherneiden sijasta käytin kypsennettyjä valkoisia papuja ja punaisia linssejä, purkillisen molempia. Kurkun ja tomaatin lisäksi pilkoin mukaan sellerinvartta ja paprikaa. Juuston jätimme pois.

Miltä maistui?

Hyvä, nopea ja ruokaisa lounassalaatti. Pavuista ja linsseistä saa proteiinia ja ne pitävät pitkään kylläisenä. Toimii hyvin rapeakuorisen leivän kanssa. (Sitähän voi dipata välimerelliseen tapaan tilkkaan suolalla ja pippurilla maustettua öljyä ja balsamicoa. Kohottaa arkilounaan ihan uudelle levelille.)  

Ehdottomasti jatkoon! 

Uusi resepti viikossa 4/52: Uuninieriää kapriksen ja rosmariinin kera

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.

Tämänkertainen #uusiruokaviikossa resepti on maukas uuninieriä. Jos aikaa on enemmän, kalafileet kannattaa jättää maustumaan hyväksi toviksi ennen paistamista.
Kyytipojaksi sopii mainiosti hyvä leipä ja salaatti, keitetyt perunat tai uunijuurekset.

Innoituksen reseptiin antoi Jamie Oliver kirjassaan Alastoman kokin onnenpäivät. Jamie Oliver kokkaili sisilialaista silokampelaa sitruunan, anjovisten, kapristen ja rosmariinin  kera. Yksinkertaistettu versio ilman anjovista tehtiin nieriästä.

Nieriää, kaprista ja rosmariinia

nieriää, noin 200g syöjää kohden
reilu kourallinen rosmariinia (nypi lehdet)
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
1 sitruuna
kourallinen suolaan säilöttyjä kapriksia (liota ennen käyttöä!)

Tee näin

Nypi kalafileistä ruodot tarvittaessa.
Hienonna reilu kourallinen rosmariininlehtiä morttelissa. Lisää rikkihierrettyjen lehtien päälle noin 6 ruokalusikallista oliiviöljyä. Hiero seos kalafileisiin.

Mausta  rouhimalla päälle suolaa ja pippuria.

Viipaloi pesty luomusitruuna mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi ja levitä kalapaloille. 

VINKKI! Jos sinulla on aikaa, laita fileet vastakkain ja anna marinoitua jääkaapissa ruoan valmistusaikaan asti. Itse annoin fileiden maustua aamupäivästä  päivällisaikaan.

Laita kalafileet uunipellille tai vuokaan. Levitä päälle liotetut ja valutetut kaprikset ja loppu rosmariiniöljyseos. 

Paista 200 asteessa 15-25 minuuttia kalafileiden tai -palojen koosta riippuen. 

Pirskottele kypsien kalapalojen päälle sitruunamehua ja tarvittaessa lisää öljyä, suolaa ja pippuria. 

Miltä maistui?

Mietoa, mutta herkullista. Jatkoon menee. Testaamme myöhemmin uudestaan valkoisella kalalla kaupan kalatiskin tai Reko-ringin tarjooman mukaan. Sisiliaista silokampelaa tuskin löytyy, mutta kuha tai ahven voisi toimia.