Missen ja Tikrun kuulumiset
Ensimmäinen viikko uudessa kodissa
Muutaman kissattoman vuoden jälkeen meille saapui sunnuntaina 15.6.2025 kaksi uutta perheenjäsentä, rescuekissaneidit Misse ja Tikru. Yhdeksänvuotiaat neitoset adoptoitiin Kissakoti Kattilasta Hämeenlinnasta.
Itse adoptioprosessi sujui joutuisasti. Kävimme ensin vierailulla Kattilassa tutustumassa paikkaan ja kissoihin, ja sen jälkeen täytimme vielä samana päivänä netissä esitietolomakkeen. Sen perusteella meihin otettiin nopeasti yhteyttä ja sovittiin tapaamisaika.
Tapaamisajalla käytiin läpi kissakodin asukkaita, meidän tilannettamme ja toiveitamme. Samalla kartoitettiin, kuka tai ketkä meille voisivat mahdollisesti soveltua.
Tapaamisen jälkeen Missen ja Tikrun noutopäiväksi sovittiin 15.6. ja tässä sitä nyt ollaan!
Sunnuntai 15.6.
En tiedä, jännittikö kissoja vai ihmisiä enemmän. Kummallekin kissalle oli varustettu oma koppa matkaa varten, vessa ja ruoka-astiat odottivat valmiina paikoillaan kotona.
Misse pujahti koppaan sujuvasti omasta lepuuttelukopastaan, mutta Tikru ei ollut innokas lähtemään kissakodista. Lopulta tarvittiin avuksi haavi, ja niin myös Tikru oli saatu matkaan.
Heti ensimmäisestä päivästä alkaen ruoka alkoi maistua ja potan paikka tuli tutuksi. Muuta kotiväkeä ujosteltiin lähinnä sohvan alla.
 |
| Automatka sujui hyvin |
 |
| Ruokalaatikko valmiina! |
Maanantai 16.6.
Ensimmäinen kokonainen päivä uudessa kodissa! Tikru pysytteli edelleen piilossa sohvan alla, Misse kävi jo tutustumassa paikkoihin. Heti ensimmäisen yönä Misse oli käynyt auttamassa keittiöpuuhissa ja sekoitellut pellillisen mysliä ilmavammin kuivahtamaan osin keittiön työtasolle, hellalle ja lattialle.
Uudet ihmiset ovat vielä kovin pelottavia. Jos joku liikkuu varomattomasti samassa tilassa, Misse syöksyy paniikinomaisesti sohvan alle turvaan. Kun ihminen istuu hiljaa sohvalla, Misse uskaltautuu ruokakupille tai ikkunalaudalle.
Leikkihuiska on vielä ihmisen liikuttamana kauhistus, mutta karvapallerolle ja höyhenille kelpaa yöaikaan itse antaa kyytiä, samoin pallolle, jonka sisällä on kulkunen (saa nähdä, kuinka kauan...).
Tiistai 17.6.
Sängyn päiväpeitto on kummallisesti kuprulla. Hetkinen! Sen allahan on KISSA!
Tikru on edelleen sohvan takana piilossa, joten sängyn on vallannut Misse, joka vaikuttaa olevan rohkeampaa sorttia. Misse on myös innostunut katselemaan ikkunasta ulos ja kävi kokeilemassa, millaisia ääniä pianosta lähtee.
Keskiviikko 18.6.
Tikru uskaltautui vihdoin sohvan alta näkyville syömään ihmisten ollessa samassa tilassa. Häntä saa myös varovasti silittää, jos hän on omassa turvapaikassaan, ja saa itse nuuskia ensin hänen luokseen ojennetut sormet.
Misseä ei olla vielä yritetty silittää, sillä kissakodissa tätä arkaa mutta tempperamenttista kaveria joutui käsittelemään hansikkain. Muutenkin odottelemme, että koti ja me kaksijalkaiset asukkaat tulemme tutuiksi, ja kissat itse haluaisivat tulla tekemään tuttavuutta.
Keskiviikon edistymiset: Misse kävi keittiön ovella tarkistamassa, voiko sinne tulla. Tai ehkä hän kävi katsomassa, olisiko mysliä jäljellä. Keittiössä oli kuitenkin se, joka siellä yleensäkin kokkailee, joten Misse katsoi viisaammaksi palata tiluksilleen yläkertaan, tällä kertaa sohvan päälle rennosti pötköttelemään. Tikru valtasi uuden paikan yläkerran portaikossa olevalta hyllyltä.
Myöhään keskiviikkoiltana siskokset ottivat hieman mittaa toisistaan murinan ja ryminällisen takaa-ajon merkeissä. Tikru pakeni tilannetta alakertaan. Olisiko tässä jo mitelty varovaisesti siitä, kenen reviiriä tämä uusi asuinpaikka nyt sitten oikein onkaan?
Torstai 19.6.
Minikokoiset mutta sitäkin äänekkäämmät käymään tulleet pikkuihmiset olivat pelottavia. Isommat aikuisvieraat sitä vastoin saivat rauhassa maata lattialla ja tiiraille sohvan alle, miltä uudet perheenjäsenet näyttävät.
Ruoka maistuu, ja kissat liikkuvat jonkin verran ihmistenkin valveillaoloaikana. Tämä viikko on sujunut kotouttamisen suhteen varovasti ja odotusten mukaan.
Perjantai 20.6.
Juhannusaattona ihmiset kävivät linturetkellä ja olivat useamman tunnin pois. Sillä välin Tikru valloitti kellarikerroksen. Pieni mielenosoitus odotti kotiinpalaajia matolla kissanvessan sijaan. Muuten kaikki ennallaan.
Lauantai 21.6.
Iso edistysaskel! Misse uskalsi nuuhkaista kissanminttuhiirtä, vaikka se oli emännällä kädessä. Hän uskaltautui myös ruokahuoneeseen samaan aikaan, vaikka olimme siellä syömässä. Tikru puolestaan on valloittanut portaikon hyllyn, eikä säntää karkuun, vaikka joku portaissa kulkisikin.
Raapimispuun sijaan kynsihuolto hoidetaan kynnyksellä. Oma kissanpeti ei myöskään ole vielä kelvannut kummallekaan.
Sunnuntai 22.6.
Aamupalatarjoilussa löytyi suuri suosikki: Applawsin tonnikalakastike! Kastike oli niin hyvää, että siihen dipattu sormi ei ollut ylivoimainen este, ja epäluulo saatiin selätettyä hetkeksi: Tikru nuoli kastikkeet sormesta yltä ja päältä, tosin omasta piilopaikastaan käsin. Mutta silti!
Juhannuksen kruunasi family'lunch', jonka seurauksena kissoista ei juuri muuten näkynyt vilaustakaan.
Ensimmäinen kotiuttamisviikko takana. Seuraavia odotellessa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti