Uusi resepti viikossa: 18/52 Cappuccino-kakku

Tämänkertaisen herkun, cappuccino-kakun, alkuperäinen resepti löytyy Helsingin Sanomista. 

Cappuccino-kakku

200 g pehmeää voita
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl vahvaa valmista (jäähtynyttä) kahvia (esim. espressoa)
3,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl kardemummaa
1 tl leivinjauhetta

voita ja korppujauhoja vuokaan 

Täyte

200 g maustamatonta tuorejuustoa (ei kevyttuorejuustoa)
1 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Kuorrute

100 g (maito)suklaata
25 g voita
0,5 dl vahvaa valmista kahvia

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Keitä 1,5 dl vahvaa kahvia. Voitele ja jauhota rengaskakkuvuoka. 

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja 1 dl kahvia taikinaan vuorotellen. 

Sekoita täytteen ainekset.

Laita puolet taikinasta vuoan pohjalle. Levitä tuorejuustoseos taikinan päälle. Lisää loppu taikina tuorejuuston päälle.

Paista noin 50 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla: kakku on kypsä, kun kokeilutikkuun ei tartu taikinaa. Anna jäähtyä 5 minuuttia ennen kumoamista. 

Tee kuorrute. Paloittele suklaa ja laita se voin ja kahvin kanssa kattilaan. Sulata seos varovasti sekoitellen. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja valuta kuorrute kakun päälle ja reunoille. 

Kakun voit valmistaa jo hyvissä ajoin ja kuorruttaa vasta lähempänä tarjoilua.

Säilytä kakku jääkaapissa. Tarjoa hyvän kahvin kera.

Miten tuunasin

Tuorejuustona käytin mascarponea (mitäpä muutakaan). Maitosuklaa ei ole meidän juttu, joten testikakun kuorrutteena oli Fazerin suolainen toffeekrokantti -suklaata. Seuraavassa kokeiltiin tummempaa taloussuklaata. Tumma suklaa vei hieman huomiota kahvin ja mascarponen liitolta, joten suosittelen pitäytymään maitosuklaassa.

Menikö jatkoon?

Todellakin meni. Kakku hävisi kahvipöydästä reipasta vauhtia. Hyvän, vahvan kahvin kanssa tässä on hemmotteluhetken ainekset!   

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.  

Elokuun J&J-kokkailut: kesäkurpitsapyörykät

Kesäkurpitsa on yksi lempikasviksistani. Se taipuu vaikka minkälaisiin ruokiin. Tämän kesän uusi resepti löytyi alunperin somen syöveristä, ja päätyi kertaheitolla supersuosikiksi. 

Mittana reseptissä on jenkkiläisittäin "kupillinen" eli noin 2 dl. Reseptistä tulee noin 16 pyörykkää.

Tarjoa kesäkurpitsapyörykät lämpimänä tomaattikastikkeen kanssa pääruokana tai lisukkeena. Itse suosin raikasta tomaattikastiketta, jota ei keitetä. Kokeile oman lempitomaattikastikkeesi kera!

Valkosipuliset kesäkurpitsapyörykät

1 kupillinen raastettua ja valutettua kesäkurpitsaa
1 kananmuna
1/3 kupillinen kuivia leivänmuruja (korppujauhoa)
1/4 kupillinen parmesanraastetta
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 ruokalusikallista tuoretta ruohosipulisilppua
1 ruokalusikallinen tuoretta persiljaa hienonnettuna
1 teelusikallinen tuoretta basilikaa hienonnettuna
1 teelusikallinen tuoretta oreganoa hienonnettuna
maun mukaan suolaa ja mustapippuria myllystä

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Sekoita kaikki aineet keskenään taikinaksi. Pyörittele pyöryköiksi ja laita pellille kevyesti öljytyn leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea. 

Tomaattikastike

1 prk tomaattimurskaa (400 g) tai säilöttyjä kirsikkatomaatteja
2 valkosipulinkynttä
reilusti tuoretta basilikaa
suolaa ja pippuria myllystä
ruokalusikallinen hyvää oliviiöljyä

Jos käytät kokonaisia säilöttyjä tomaatteja, murskaa niitä kevyesti esim. sauvasekoittimella. Lisää tomaattimurskan joukkoon kaksi hienonnettua valkosipulinkynttä ja kourallinen revittyjä basilikanlehtiä. Lorauta joukkoon hyvää oliiviöljyä noin ruokalusikallinen sekä suolaa ja mustapippuria myllystä maun mukaan. Sekoita ja anna tekeytyä jääkaapissa mielellään useamman tunnin ajan kannellisessa astiassa. 

 

Vuoden 2021 uusi juttu: Julie & Julia -tyyliin uusi resepti (vähintään 1 x kk)  ja postaus siitä miten meni itse tehtynä. Listan aiemmista kokkailuista löydät tästä:

Tammikuu 2021: Georgialaiset munakoisorullat

Helmikuu 2021: Bistecca all Fiorentina

Maaliskuu 2021 (1/2): Rapea ruusukaali-artisokkagratiini

Maaliskuu 2021 (2/2): Bataatti-sienipolenta ja tomaatteja

Huhtikuu 2021: Nopea purjo-orzotto parsan, hasselpähkinöiden ja rukolan kera 

Toukokuu 2021: Georgialainen lobio-muhennos

Kesäkuu 2021: Villiä lähiruokaa

Heinäkuu 2021: Kanaa bastardo

Jämäruokavinkit käyttöön!

Tänäkin jouluna ruokaa jäi yli. Aikaisemmat jämäruokareseptit tulivat hyvään tarpeeseen, ja sen lisäksi kokeilemalla joukkoon löytyi pari uutta: lohikiusaus, rieskat ja pappilan hätävara. Ystävä kertoi tehneensä rosollin lopuista sosekeiton ja tuunanneensa sen kermalla ja sinihomejuustolla. Luovuus kunniaan keittiössäkin!

Lohikiusaus lohesta ja silakasta

Jos joulukaloja jäi yli, tässä lohi-riisilaatikon rinnalle toinen vaihtoehto. Jos käytät silakoita, nahaton ja ruodoton versio on hyvä. Nostele silakat pois liemestä esim. haarukalla ja anna hetki valua ennen pilkkomista. Meillä käytettiin kaikkia reseptissä mainittuja kaloja. Erittäin herkullinen vuoka syntyi monen maun yhdistelmästä!

600 g graavilohta, kylmäsavulohta, katajanmarjasilakoita, valkosipulisilakoita tms.
n. 750g - 1 kg peruna-sipulisuikaleita (pakaste)
öljyä uunivuoan voiteluun
mustapippuria
suolaa
tilliä
n. 4 dl kermaa
(juustoraastetta)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele laakea uunivuoka öljyllä ja levitä pohjalle puolet peruna-sipulisekoituksesta. Pilko kalat pienemmiksi paloiksi ja levitä ne vuokaan peruna-sipulisekoituksen päälle. Rouhi päälle mustapippuria. Levitä kalojen päälle loput peruna-sipulisekoituksesta ja kaada viimeiseksi vuokaan kerma. Ripauta päälle hieman suolaa, tillisilppua ja halutessasi juustoraastetta. Paista noin 60 minuttia uunin alaosassa. 

Tarjoa raikkaan salaatin ja etikkasäilykkeiden kanssa.

Pappilan hätävara

Pappilan hätävara on mainio jälkiruoka. Itse asiassa niin mainio, että sitä voisi tehdä joskus muulloinkin kuin - hätävarana :) Tämä määrä riittää neljälle. Marjoissa saa olla hieman kirpeyttä - meillä käytettiin kotimaisia vadelmia. Jotkut käyttävät puolukoita tai lakkoja. 

4 viipaletta kuivakakkua tai pullaa
1 dl kermaa 
1 dl turkkilaista jugurttia, creme fraichea, rahkaa tai vastaavaa
2-3 rkl appelsiinimarmeladia tai makeaa hilloa oman valinnan mukaan
vadelmia tai muita marjoja 
2 keksiä, esimerkiksi Bastogne tai Digestive

Paistamiseen 
2 rkl voita
2 rkl fariinisokeria
2 rkl kermaa

Leikkaa kakun tai pullan palat kuutioiksi. Sulata pannulla voi, fariinisokeri ja kerma. Paista kakunpalat (tai pullanpalat) seoksessa. 
Mausta jugurtti appelsiinimarmeladilla tai hillolla sopivan makeaksi. Vaahdota kerma.

Laita jälkiruokakulhon tai lasin pohjalle keksinmuruja ja paistettuja kakkupaloja.  Kerrosta päälle jugurttia, kermavaahtoa ja marjoja. Tee useampia kerroksia jälkiruokakulhon korkeudesta riippuen. Laita päällimmäiseksi kermavaahtoa ja koristele marjoilla sekä halutessasi keksimuruilla. 

Perunalaatikkorieskat

Perunalaatikon lopusta voi tehdä perunarieskoja samalla systeemillä kuin perunasoseestakin. Jauhojen määrä riippuu laatikon koostumuksesta. Hyvää tulee!

2,5 dl perunalaatikkoa
0,5 tl suolaa
1 kananmuna
1 dl hiivaleipä-, kaura- tai vehnäjauhoja
1-1,5 dl ohrajauhoja

Laita uuni kuumenemaan 275 asteeseen. Voitele uunipelti. Sekoita kaikki taikinan aineet keskenään. Taputtele pellille jauhotetuin käsin vajaan sentin paksuisia rieskoja (tai yksi iso revittävä rieska). Pistele haarukalla ja paista uunin keskitasossa noin 20 minuuttia. Tarjoa vastaleivottuna voin kera. 

Toivotan kaikille vähemmän ruokahävikkiä, luovuutta kokkailuun & maistuvia hetkiä!

Tässä vielä listattuna aiempien vuosien vinkit:

Kalapöydän jämäruokavinkit

• lohi-riisilaatikko

Laatikoiden uusi elämä

• Karjalanpiirakat
• Sämpylät
• Shepherd's Pie 

Kinkku toimii karamellissäkin

• karamellipossu on todellinen herkku vaikka uuden vuoden pöytään
• VINKKI! Voit myös käyttää loput kinkkukuutiot hernekeittoon. Itse keitetty hernekeitto vie aikaa, mutta ei ole lainkaan työläs.