Uusi resepti viikossa 30/52: Chimichurri-potut

Chimichurri-potut 

Uusia perunoita 

Laita perunat kiehumaan ja valmista sillä välin kastikkeet. 

Sitruunajugurtti

200 g kreikkalaista (paksua) kauragurttia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunamehua
n. 0,5 tl sormisuolaa

Tee näin

Raasta tai hienonna valkosipuli pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jätä maustumaan. 

Chimichurri

2 ruukkua lehtipersiljaa
3 valkosipulinkynttä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
1 sitruunan mehu
1 rkl sitruunan kuoriraastetta
1 rkl oliiviöljyä 

1 dl oliiviöljyä
0,5 (banaanisalotti)sipulia hienonnettua
2 tuoretta chiliä (poista siemenet)

Tee näin

Laita persiljat (varsineen), valkosipuli, mausteet, sitruunamehu ja kuoriraaste sekä 1 rkl öljyä tehosekoittimeen ja surauta hienoksi. Siirrä kulhoon. Sekoita joukkoon hienonnetut sipuli ja chilit sekä 1 dl öljyä.

Laita sitruunajugurtti tarjoiluastian pohjalle. Nostele kypsät perunat tarjoiluastiaan ja chimichurria päälle. 

Miten tuunasin

Alkuperäisessä reseptissä perunat kypsennetään uunissa. En millään raaskinut laittaa uusia perunoita uuniin, joten testasin käyttää oman maan uusia perunoita keitettynä näiden kastikkeiden kanssa. Vaihdoin myös alkuperäisen reseptin turkkilaisen jugurtin vegaaniseen kreikkalaiseen kauraversioon, ja hyvää tuli. 

Talvella sitten potut paahtumaan uuniin (öljyn, suolan ja pippurin kera), lämpiää tupakin samalla :) Jatkoon siis! 

Alkuperäinen resepti: Iman ja Leena Arkisafkaa

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 29/52: Salvia-sienignocchit

 

Gnoccheja voi siis myös paistaa! Ahaa-elämys on peräisin Iman & Leena Arkisafkaa -kirjasta. Rapeat salvianlehdet ja rapeapintaiset gnocchit... ja kantarelleja. Mmmmm! 

Salvia-sienignocchit

reilusti salvianlehtiä 
oliiviöljyä
1 pkt perunagnoccheja
1 l kantarelleja
sormisuolaa
voita

parmesania tai pecorinoa raastettuna
mustapippuria

Tee näin

Paista salvianlehtiä öljyssä, kunnes ne ovat rapeita. Nosta salvianlehdet pihdeillä tai reikälusikalla kuivumaan talouspaperin päälle.

Paista gnocchit samassa salviaöljyssä rapeiksi. Kääntele välillä. 

Paista sienistä nesteet pois toisella pannulla. Mausta sormisuolalla. 

Lisää kullanruskeat gnocchit sienien joukkoon. Mausta nokareella voita ja suolalla. Sekoita varovasti ja anna paistua vielä pari minuuttia keskilämmöllä. 

Koristele juustoraasteella ja salvianlehdillä. Rouhi päälle mustapippuria. 

Miltä maistui

Taivaallista! Salviaa ja voita - ei voi mennä pieleen. Kaupan valmisgnoccheilla tämä on todellinen arkipäivän pikaruoka.  Varsinkin jos sienetkin on joku toinen poiminut ja putsannut valmiiksi :D 

Aina aiemmin gnocchit on meillä keitetty, mutta ehdottomasti valmistusvaihtoehdoksi tulee nyt myös paistaminen. Heittämällä jatkoon. Myös muiden lisukkeiden kuin kantarellien kanssa. 

Vinkki! Tästä voi myös tuunata vegaanisen versio tarkistamalla, että käyttää vegaanisia gnoccheja sekä vegaanisia vaihtoehtoja voille ja juustoraasteelle. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 28/52: Grillattua taimenta, nokkosmuhennosta ja tillivinegrettia

Tämä uusi ruoka viikossa sai innoituksensa kesäisen retkipäivän ravintola-annoksesta hyvinkääläisen 2 Puuta Bistro & Bar -ravintolan lounaalta. Ravintolassa kalan kaverina oli nokkoskermaperunoita, mutta kotona kylkeen pääsivät oman maan potut ja nokkoset erikseen. Yksinkertaista ja hyvää, myös kotona toteutettuna.

Grillattua taimenta, nokkosmuhennosta ja tillivinegrettia

Grillattu taimen

Kaksi taimenfilettä (tai kokonainen taimen) 
Öljyä 
suolaa ja pippuria

Tee näin 

Kuumenna grilli hyvälle hiillokselle. 

Voitele halsteri öljyllä. Sivele öljyä kevyesti myös kalan pintaan molemmille puolille. (Kala tarttuu hieman kiinni, ja öljytty pinta auttaa irrottamisessa.) 

Rouhaise mausteeksi suolaa ja pippuria. 

Asettele kalat halsteriin ja grillaa hiljaisella tai kohtalaisella lämmöllä kypsäksi. Pidä ensin lihapuoli alaspäin hetken aikaa kunnes kala on saanut kauniisti väriä ja käännä sitten nahkapuoli hiillosta kohti. Grillaa kypsäksi.

Valitse kypsymisaika mieltymyksesi mukaan. Ohuehko taimen- tai nieriäfile kypsyy yllättävän nopeasti. 

Nokkosmuhennos

1-2 litraa pieniä tuoreita nokkosenlehtiä 
vettä
1-2 sipulia varsineen
voita tai öljyä
1-3 dl kermaa 
muutama basilikanlehti silputtuna
suolaa
(lime- tai sitruuna)pippuria 

Tee näin

Huuhtaise nokkosenlehdet ja ryöppää pehmeiksi väljässä suolalla maustetussa vedessä muutaman minuutin ajan. Valuta kuivaksi ja hakkaa terävällä veitsellä pieneksi. 

Hienonna sipulit varsineen. Kuumenna rasva reunallisessa pannussa tai kattilassa. Kuullota sipuleita hetki. Lisää nokkoset, tilkka vettä ja kermaa sen verran, että koostumus on sinulle mieluinen. Anna kiehahtaa ja hauduta viitisen minuuttia.  Mausta. 

Vinkki! Jos sitruksista pippuria ei löydy maustekaapista, laita joukkoon muutama tippa sitruunamehua tai hieman kuoriraastetta raikastamaan muhennosta musta- tai valkopippurin kaveriksi. Maistamalla löydät sopivan suhteen. 

Tillivinegretti

1 tilliruukku
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
2-4 tl täysjyväsinappia
2 tl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin

Hienonna tilli. Sekoita kaikki aineet keskenään esim. ravistamalla ne kannellisessa lasipurkissa sekaisin. (Tai oikaise ja surauta tehosekoittimella yrttiöljytyyppinen ratkaisu. Maku on hyvä kuitenkin.)

Vinkki! Jos tilliruukku on iso, lisää vastaavasti muiden ainesten määrää, jotta saat vinegretistä juoksevaa. 

Tarjoa keitettyjen (uusien) perunoiden ja sydänsalaatin kera. Grillattu kala ja tillivinegretti ovat oiva makupari, samoin kuin keitetyt perunat ja nokkosmuhennos. 

Niin, ja sen sydänsalaatin kastikkeeseen löydät kielen mennessään vievän reseptin täältä. 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 27/52: Sydänsalaatti dijonilla ja parmesanilla

Alkuperäinen resepti on Iman & Leena Arkisafkaa -kirjasta. 

 

Sydänsalaatti dijonilla ja parmesanilla

1-2 sydänsalaattikerää
parmesania (tai pecorinoa) raastettuna

Dijonvinegretti

2 dl oliiviöljyä
1 dl parmesania (tai pecorinoa) raastettuna
2 pientä salottisipulia raastettuna tai pieninä kuutioina
1 luomusitruunan kuori raastettuna
2 valkosipulinkynttä raastettuna
2 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
1 rkl dijonsinappia
0,5 tl (sormi)suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria 

Tee näin

Sekoita kaikki vinegretin ainekset keskenään ja ravista kunnolla sekaisin suljetussa purkissa.

Huuhdo salaatti ja irrottele lehdet. Sekoita salaatinlehtiin hieman vinegrettiä isossa kulhossa ja asettele kauniisti tarjolle. 

Ripottele päälle lisää vinegrettiä ja raastettua juustoa.

Miten tuunasin, miltä maistui?

Tästä on tullut meille vakioherkku. Hyvältä siis maistuu. Meillä ei yleensä ole vakiovarusteena parmesania, mutta pecorinoa on aina - joten tämäkin ruoka tehdään meillä pecorinosta. Minusta toimii niinkin :) 

Vinegrettiä teen yleensä puolet annoksesta. Alkuperäisen ohjeen mukaan tehtynä sitä valmistuu isompi määrä. (Säilyy jääkaapissa viikon verran.) 

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 26/52: Uunikikherneet

Yhden astian ruoka - helppo valmistaa & nautinnollista syödä. Voit valita vegaanisen version käyttämällä esimerkiksi Mö:n Kreikkalaista klassikkoa. Lisäpotkun voi säätää savupaprikalla - valitsetko tulisen vai miedon? 

Alkuperäinen resepti on Iman & Leena Arkisafkaa -kirjasta. 

 

Uunikikherneet

1 sipuli
1,5 dl oliiviöljyä
2 pkt huuhdeltuja kikherneitä (á 380 g / 230 g)
30 g pieniä kapriksia
suolaa
mustapippuria
0,5 ruukkua timjamia
0,5 tl kuivattuja chilihiutaleita
1 tl savupaprikaa
150 g oliiveja

Pinnalle
1 sitruuna viipaleina

Viimeistelyyn
1 pkt (Mö-) 'fetaa' 
Savupaprikajauhetta koristeeksi

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 

Kuullota hienonnettu sipuli tilkassa öljyä uunin kestävässä pannussa. Lisää loput öljyt ja sekoita kaikki muut ainekset pannuun. Leikkaa sitruuna ohuiksi viipaleiksi ja levitä viipaleet pannun päälle. Peitä kannella tai foliolla ja hauduta 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. 

Murustele pannun päälle reilusti fetaa (vegaaninen Mö toimii tässä hyvin). Tarjoa hyvän vaalean leivän kera.  

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 25/52: Omenapiirakka vegaanisena versiona

 

Muhkea vegaaninen omenapiirakka

Tämä mehukas omppupiirakka on vegaaninen, Resepti löytyy chocochili.net-sivustolta.

noin 500 g (kirpakoita) omenoita

5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaurahiutaleita 
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa

250 g vegaanista margariinia tai voita (esim. Eleplant)
2 dl sokeria
2 dl fariinisokeria

2 dl turkkilaista kaurajugurttia tai vastaavaa
1 dl kauramaitoa

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuori ja viipaloi omenat.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota toisessa kulhossa margariini/voi ja sokerit. Lisää sekoitetut kuiva-aineet ja sekoita taikina murutaikinaksi. Ota taikinasta 1/3 sivuun koristelua varten ja sekoita loppuun taikinaan kaurajugurtti ja -maito.

Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Lado omenaviipaleet taikinan pinnalle ja ja murustele loppu taikina omenoiden päälle. 

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 45 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Tarjoa hieman jäähtyneenä esimerkiksi jäätelön tai kauravaniljakastikkeen kanssa. 

Miltä maistui, miten tuunaisin? Muita huomioita?

Jugurtin pitää olla jämäkkää, sillä käyttämäni kreikkalainen jugurtti ei ollut yhtä tuhtia kuin turkkilainen toverinsa. Piirakka jäi ehkä hieman kosteaksi - mehukkaaksi - , mutta oli erinomaisen makuista. Kardemumma sopi omenapiirakkaan loistavasti. 

Tein puolikkaan annoksen, jonka paistoin voidellussa pienessä lasisessa piirakkavuoassa ilman leivinpaperia. Pellilliseen tarvitaan 1,5-kertainen annos. 

Tämä hupeni alta aikayksikön. Menee vakioleivonnaisten listalle myös niitä vieraita varten, joille kananmuna ei sovellu ruokavalioon!

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta. 

Uusi resepti viikossa 24/52: Kirsikkaclafoutis

Kirsikkaclafoutiksen idea tuli kahdesta lähteestä. Kirsikoita tuli tänä vuonna niin paljon, että oli pakko keksiä uusia käyttötapoja. Toisekseen kaveri postasi kokeilleensa Julia Childin klassikkoreseptiä. Minullakin Ranskalaisen keittiön salaisuudet löytyvät hyllystä, joten haaste oli heitetty.

Yllätys yllätys, en sitten kuitenkaan malttanut pysyä täsmälleen tuossa(kaan) reseptissä, vaan yhdistelin Hesarin ohjeen parhaat niksit ranskalaiseen klassikkoon. Ja varsin hyvä tuli.

 #anunkeittiö'n versio, olkaapa hyvät: 

Kirsikkaclafoutis

5 dl hapankirsikoita 

3 kananmunaa 
1 dl sokeria 
2 tl vaniljasokeria 
1 1/2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
3 dl kaurakermaa 

Vuoan voiteluun voita
Pinnalle tomusokeria  

Tee näin

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen . 

Poista kirsikoista kivet. Voitele piirakkavuoka. 

Vatkaa kaikki taikinan aineet sekaisin kuten tekisit pannukakkutaikinaa.
(Julia Child neuvoo laittamaan kaikki tehosekoittimeen. Itse vispasin käsivispilällä ensin kananmunat rikki, lisäsin sokerin, jauhot ja mausteet ja viimeiseksi kaurakerman,)

Kaada vuokaan noin 0,5 cm kerros taikinaa ja esipaista hetki, jotta taikina hyytyy. Lisää kirsikat taikinapohjalle ja kaada lopputaikina päälle.
(Jos haluat oikaista, kirsikat voi laittaa myös suoraan vuoan pohjalle ja kaataa kaiken taikinan päälle.)

Paista noin 35-40 minuuttia 175 asteisessa uunissa. 

Siivilöi pinnalle tomusokeria. Tarjoile hieman lämpimänä.

Maistuu myös kylmänä, mutta paistos laskee ja 'tiivistyy' jäähtyessään.

Miltä maistui?

Meillä ei olla hapankirsikoiden suuria ystäviä, mutta tämä paistos upposi myös cocktail-kirsikoiden vannoutuneelle vihaajalle. Ei liian kirpeä, ei liian makea, ei liian "kirsikkainen". 
Toimisi ehkä myös jäätelön kanssa.

Tavoitteena - ei lupauksena - tänä vuonna on kokeilla joka viikko uutta reseptiä. Siis sellaista, jota en ole aiemmin valmistanut. Aikataulusta saa lipsua matkojen vuoksi, mutta vuoden lopussa kasassa pitäisi kuitenkin olla 52 uutta kokkailuideaa. Reseptin lisäksi mukaan julkaisuun pääsee arvio jatkoon / ei jatkoon kulloisenkin syöjäporukan tuomiosta.