Lukulistani 2021. Mitä sinä luet?

Olen pitänyt lukulistaa kolmen vuoden ajan. Tavoitteena on noin kirja viikossa -vauhti. Viime vuonna sain luettua 54 kirjaa. Ei rajoituksia genrelle tai kirjojen sivumäärille. 

Haastan sinutkin lukemaan, kommentoimaan ja vinkkaamaan hyviä kirjoja. Tai kannustamaan minua pysymään tavoitetahdissa. Kenties löydät näiltä listoilta uusia tuttavuuksia myös itsellesi.

Ps. Aiemmat kirjavinkit löytyvät oheisista postauksista. Kannattaa kurkata.

Vuoden 2020 lukulista

2020 suosikit

Vuoden 2019 lukulista
Vuoden 2018 lukulista 
2018 suosikit


Minun lukulistani 2021 täydentyy tähän. 

1. Miika Nousiainen. Pintaremonttia.
Taattua Miika Nousiaista. Parilla istumalla ahmittava lukukokemus. Lakonisen huumorin tyylillä kuvattuja vakavia asioita pikkulapsiarjesta lapsettomuuteen ja hautajaisiin. 
2. Anna-Kaari Hakkarainen. Dioraama.
Erikoinen kirja. 'Kaikki on ensin olemassa mielikuvituksessamme. Kuinka selittää rakkaus sellaiselle, joka ei ole itse sitä koskaan kokenut?'
3. Kallisarvoinen rukousnauha.

Teksti, joka juontaa juurensa Tiibetin buddhalaisuuden alkuajoille. Ohjeet on koonut todennäköisesti Milarepan oppilas Gampopa 1100-luvulla.

4. Henry David Thoreau. Vaellus vuorelle ja muita esseitä.

5. Risto Isomäki. Vedenpaisumuksen lapset.

6. Alex Schulman. Polta nämä kirjeet.

Miten aiempien sukupolvien vaietut kokemukset ja traumat periytyvät suvussa eteenpäin käyttäytymismalleina? Kirja, jonka ahmii kuin dekkarin.

7. Amos Oz. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. 

Lumoava kirja. Monta kohtaloa ja tarinaa samasta suvusta. Kaikki kietoutuvat yhteen omaelämäkerrallisessa romaanissa, joka on pitkä ja nautinnollinen. Kuin lukisi maalausta, jossa jokaisella hahmolla tai osalla on oma katse, joka näyttää kuvasta toisen puolen. Rakkautta ja pimeää, valoja ja varjoja, omakohtainen ja suvun historiasta ammentava tarina, joka avaa juutalaisten kokemuksia eri tavalla pitkältä ajalta kuin yksikään aiempi lukemani kirja.  

8. Muriel Barbery. Kulinaristin kuolema.

Siilin eleganssi teki valtavan vaikutuksen. Siihen nähden Kulinaristin kuolema jäi vaisuksi. 

9. Sophia Loren. Eilen, tänään, huomenna. Omaelämäkerta.

10. Henri Hirvenoja. Diminuendo: runoja surusta.

11. Sophia Loren. Makuja & muistoja.

Lisää italialiaisia reseptejä!

12. Niillas Holmberg. Jalkapohja.

Kiehtova lukuelämys. Niukka runomuoto pitää otteessaan.
"Vaan yhä niitä itää, lapsia, joiden korvat muistuttavat lehtiä,

lapsia, jotka saavat kieliopin biologiasta."

13. Karolina Ramqvist. Karhunainen.

Omituisen mukaansatempaava sekoitus historiaa ja nykypäivää, karhunaisen ja kirjailijan kohtaloita lomittain. 

14. Suvi Auvinen. Lihan loppu.

Kiihkoton, asiallinen kirja, joka katsoo ihmisen ruokailutottumuksia monesta kulmasta. Varmasti yksi tämän vuoden merkityksellisempiä lukukokemuksia. 

15. Jari Tervo. LOIRI.

16. Aki Linnanahde. Jere.

17. Adam Grant. Anna ja ota: miksi voit menestyä parhaiten muita auttamalla.

18. Jussi Konttinen. Siperia. Suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa.

19. Haruki Murakami. Pimeän jälkeen.

20. Timo Soikkanen, Henna Lohento, Pekka Lähteenkorva. Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta.

Lämpimiä läikähdyksiä sydänalassa, kun luki paikoista joissa on itse käynyt - monia vuosikymmeniä myöhemmin kuin Sylvi.

21. Jussi Pullinen. Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. 

Tykkäsin. Kaikki muutos ei ole ollut huonoa.

22. Saku Tuominen. Basta! Italialaisen ruokakulttuurin abc.

Tämän kirjan suhteen kävi samoin kuin Pizzenkin: ostolistalle meni. Ruokablogiin päätyy varmasti muutama kokeilu täältä...

23. Sirkku Salovaara. La mia Italia: ihana mahdoton Italiani.

Huomaako kirjalistasta jotenkin, että matkustamaan ei ole päässyt ihan hiljattain...? Kyllä, kaipaan Italiaan.

24. J.-C. Mezieres. Päiväntasauksen sankarit.

Graafikko suositteli tätä sarjakuvaa. Lapsuusvuosien akuankkojen, luckylukien ja asterixien jälkeen tämä genre tuntui vähän vieraalta.

25. Jorma Puranen, Elizabeth Edwards. Imaginary homecoming = Kuvitteellinen kotiinpaluu. 

Vahvatunnelmainen valokuvateos ja essee saamelaisista. 

26. Venla Hiidensalo. Sinun tähtesi.

Aiheena Edelfelt. Erilainen henkilökuva kansallismaalarista, kuin aiemmin lukemani. Jos tässä kuvattu maailma pitää paikkansa, ihailustani karisi osa.
27. Jorma Puranen. Maarf leu'dd: valokuvia kolttasaamelaisista.

Valokuvakirja, jossa vain vähän tekstiä. Saako silti ottaa mukaan kirjaluetteloon? 

28. Johanna Holmström. Märta Tikkanen: tyttö joka halusi juosta vetten päällä.

29. Eero Huovinen. Äitiä ikävä.

30. Emmi Itäranta. Kudottujen kujien kaupunki.

31. Saska Saarikostki. Poikkeustilassa. Koronapäiväkirja.

32. Dean Nicholson. Nalan maailma.

33. Saku Tuominen. Aglio & Olio. Yksinkertaisen pastan a ja o.

34. Niillas Holmberg. Halla Helle.

35. Hanna Weselius. Sateenkaariportaat. 

36. Hong Eyny. Nunchi: intuitiota ja tilannetajua korealaisittain.

37. Rinpoche Tenzin Wangyal. Herätä valoisa mieli. Tiibetiläinen meditaatio sisäiseen rauhaan ja iloon.

38. Michel Roux. Piirakkakirja.

39. Joel Haahtela. Hengittämisen taito.

40.  Stella Gurney. Le avventure di Pinocchio.

Ihan ei auennut ilman Googlen apua. Mutta tulipahan luettua! Vuoden eka italiankielinen.

41. David Attenborough. Yksi elämä, yksi planeetta. Näkemys ihmeellisen maailmamme tulevaisuudesta.

Kuvaa häkellyttävästi nopeita muutoksia, jotka viime vuosikymmeninä olemme käyneet läpi. Herättää myös toivoa siitä, että vielä ei ole liian myöhäistä.

42, Maria Joutsenvirta. Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa.

Joko olisi aika siirtyä talousretoriikasta, jatkuvasta kasvusta ja materialismista kohti toisenlaista, luontoa kunnioittavaa ja ihmiskunnan säilyttävää tapaa toimia? Lue tämä.

43. David Epstein. Range. How generalists triumph in a specialized world.

44. Antti Holma. Kaikki elämästä(ni).

45. Anna-Stina Nykänen. Yksin kotona.

46. Emmi Itäranta. Kuunpäivän kirjeet.

47. Hanna Stolt. Aamupala. Hyvinvointi alkaa aamusta.

48. Adam M. Grant. Think again. The power of knowing what you don't know. 

49. Delia Owens. Suon villi laulu.

50. Venla Hiidensalo. Suruttomat. 

51. Yaa Gyasi. Matkalla kotiin.

52. Maria Pettersson. Historian jännät naiset: merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja.

53. Marcus Porcius Cato. Caton opetuksia = Dicta Catonis.

54. Ilari Hetemäki (toim.). Hyvä ja paha tieto.

55. Eero Hämeenniemi. Napolista etelään.

56. Tommi Kinnunen. Ei kertonut katuvana. 

57. Elizabeth Adler. Talo Amalfissa

58. Ani Pachen. Surusta kasvoi vuori. Tiibetiläisen soturinunnan tarina. 

59. Katja Kallio. Säkenöivät hetket.

60. Marjo Uusikylä. Vesuviuksen varjossa: tarinoita Napolinlahdelta.

61. Amanda Gorman. Kukkula jolle kiipeämme: virkaanastujaisruno kansakunnalle. 

62. Aino Huilaja. Pakumatkalla. 

63. Venla Saalo. Kukkia maan alla 

64. Jávrri-Juhán Niillas Niilo Aikio. Tanssi paholaiselle.

65. Elina Innanen, Suvi Auvinen. Lapsiperheen vegaanikeittokirja. Helppo arki Chocochilin resepteillä 

66. Lapin tuhat tarinaa : Anto Leikolan juhlakirja. Toim. Osmo Pekonen & Johan Stén.

67. Fulvia Degl'Innocenti. Una stella tutta per me.

68. Kazuo Ishiguro. Klara ja aurinko.

...
Selailtuja tai kesken jääneitä kirjoja:

Marianna Coppo. Petra.

Luulin lainanneeni italiankielisen lastenkirjan. Olikin englanniksi... 

Sakari Hinneri et al. Marianheinä, mesimarja ja timotei. Suomen luonnonvaraisia kasveja.

Halusin tietää lisää maarianheinästä ja oppia tunnistamaan sen. Muutamat sivut luin, koko kirjan selasin sieltä täältä osan lukien. 

Kymmenen kirjasuosikkiani vuoden 2020 lukulistalta

On aina yhtä hämmentävää katsoa omaa kirjalistaansa taaksepäin. Luinko nämä kaikki?

Viime vuonna luin kaksi italiankielistä lastenkirjaa, muutamia keittokirjoja, joogan historiasta, uskonnoista, elämäkertoja, saamelaisten historiasta ja ympäristöstä. Kaikkiaan sain luettua 54 kirjaa. 

Osa ei jättänyt minkäänlaisia muistijälkiä. Vuosi 2020 oli harvinaisen vaikea vuosi lukemisen kannalta. Korona-ajan synkkyydessä lukeminen hidastui ja muuttui tahmeaksi. Sivut eivät soljuneet eteenpäin, ei jaksanut keskittyä, yhden kirjan saaminen loppuun kesti ja kesti. Johtuneeko juuri tästä, mutta loppujen lopuksi suosikit löytyivät tällä kertaa helposti.

Tässä, olkaa hyvät. Kymmenen suosikkia (satunnaisessa järjestyksessä) suoralta kädeltä, sijalla 11. vielä erikoismaininta. 

Panu Luukka. Yrityskulttuuri on kuningas: mikä, miksi, miten? 
Bisneskirja, josta olin aivan liekeissä. Panu Luukka osaa sanoittaa ja koota kirjaksi asioita, joita ei ihan joka yrityksessä kokonaisvaltaisesti mietitä ja johdeta. Olin myyty.    

Juha Kauppinen. Monimuotoisuus: kertomuksia katoamisista.
Yksi merkittävimmistä lukukokemuksista viime vuonna. Jääkarhujen tilanne on kaikille tuttu – entä kotimaiset (pienet) lajit? Mitä väliä on ruusuruohomaamehiläisellä, isonuijasammaleella tai jääleinikillä? Toivoisin, että kaikki lukevat tämän kirjan. Osaksi koulun ympäristöopin tai bilsan kursseja?

Saku Tuominen. Pizze.
Jos rakastaa Italiaa ja hyvää pizzaa, tämä keittokirja on must. Sen verran hyvät reseptit, että tämä ostettiin myös kotiin, kun ensin oli koeponnistettu kirjaston kappale.

Juhana Torkki. Plutarkhos.
Mielen tyyneydestä.Opit vihan hallinnasta ja mielen tyyneydestä sopivat tähän aikaan täysin. ’Luottamuskato on yhteisön loppu.’

Perttu Pölönen. Tulevaisuuden lukujärjestys.
’Luovuus ei tule salamaniskuina, se tulee kuiskauksina. Se ei katso sinua silmiin, vaan odottaa nurkan takana. Koska luova ihminen on onnellinen, kannattaa aloittaa luovuuden harjoittaminen nyt.’ Lumouduin.

Elton John. Minä Elton John.
Virkistävän erilainen, kaunistelematon, rehellinen ja mukaansatempaava henkilökuva myös muille kuin tosifaneille.  

Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo, Olli Seuri. Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana.
Silmiä avaava katsaus. Tutkittavana myös puolueeton suomalainen mediakenttä eri esimerkkien valossa. Onko sitä olemassakaan tänä totuudenjälkeisenä aikana?

Brene Brown. Dare to lead.
Uskalla käsitellä vaikeita asioita rohkeasti, selkeästi ja empaattisesti. Miten nämä ja monta muuta asiaa tuodaan käytännön hyvään johtajuuteen. Kirja, joka pitää otteessaan ja jonka oppeja toivottavasti moni oppisi käyttämään työssään.

Caroline Criado Perez. Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille.
Tämä ei voi olla totta – eihän? Tilastojen antia on pohdittu tyrmistyneenä useamman keskustelun verran.

Johanna Venho. Anne Brunila. Kuka olisi uskonut: muistikuvia.
Upea henkilökuva Anne Brunilasta. Kuka olisi uskonut! 

Kukka Ranta, Jaana Kanninen. Vastatuuleen. Saameen kansan pakkosuomalaistamisesta.
Suututtaa. Miksi saamelaisten kohtalosta on tiennyt niin vähän? Kouluajoilta muistan, että kaikki Lapissa asuvat niputettiin sujuvasti yhteen. Saamelaisten pakkosuomalaistamista ei mainittu. Kun aikuisena on saanut mahdollisuuden tavata saamelaisia, jotka vastahakoisesti ovat kertoneet kokemuksistaan suomen pakkopuhumisesta ja sisäoppilaitoksen maailmasta, hävettää. Ja kiukuttaa. Miten sinisilmäinen sitä voikaan olla?

Bonus: Seppo Saraspää. Leiri maailman laidalla. 
Sotaromaani talvisesta Lapista, keskelle erämaata pystytetyn vankileirin elämästä, koltan luonnonläheisestä elämäntavasta. Tästä kirjasta jäi vahva muistijälki.

Koko viime vuoden kirjalistan löydät tästä: http://nununtayttaelamaa.blogspot.com/2020/01/lukulistani-2020.html 

Aiemmat vinkit:

• Vuoden 2019 lukulista
• 2019 suosikit
• Vuoden 2018 lukulista 
• 2018 suosikit

Georgialaiset munakoisorullat

Meeri Koutaniemen georgialaiset munakoisorullat

Olen pitkään haaveillut Julie & Julia -tyyppisestä kokkailusta. Siis resepti keittokirjasta ja postaus siitä miten meni itse tehtynä, tulokset surutta kaiken kansan nähtäville. Mastering the Art of French Cooking -toteutus per päivä on aivan liian sitovaa, mutta jos aloittaisi tekemällä jotain edes kerran kuussa. Uuden vuoden lupauksia en tehnyt, mutta olkoon tämä matalan kynnyksen kokkailuproggis tämän vuoden uusi juttu. Tästä lähtee.

Meeri Koutaniemen georgialaiset munakoisorullat

Resepti on julkaistu Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 1/2021.

2 pienehköä munakoisoa

suolaa itkettämiseen

rypsiöljyä paistamiseen

Täytteeseen:

200 g saksanpähkinöitä

3 kuorittua ja pilkottua valkosipulinkynttä

1 tl suolaa

tuoreita yrttejä 1 dl kutakin (esim. timjamia, tilliä, oreganoa, sarviapilaa, persiljaa ja korianteria) 

2 tl kuivattua korianteria

1 tl cayennenpippuria

1 tl valkoviinietikkaa

1 dl kuumaa vettä

Koristeluun: granaattiomenan siemeniä

Leikkasin ohjeen mukaan munakoisot pituussuunnassa viipaleiksi ja ripottelin päälle suolaa. Ohje oli leikata viipaleet senttimetrin paksuisiksi, mutta osa jäi ohuemmiksi. Sentin paksuuteen kannattaa pyrkiä: ohuemmat menivät rullia kääriessä helposti rikki. 

Viipaleet saivat olla itkettymässä 20 minuuttia.

Munakoisojen tekeytyessä tein täytteen. Täyte syntyi vaivattomasti sauvasekoittimen leikkurilla - kaikki kyytiin ja ajellaan sileäksi. Yrtteinä käytin timjamia, persiljaa, oreganoa, basilikaa ja korianteria noin desilitran kutakin. Vettä lisäsin lopuksi vähitellen, kunnes tahna oli sopivan paksuista levitettäväksi. 

Munakoisoviipaleet kuivasin talouspaperilla ja paistoin öljyssä 3-5 minuuttia per puoli. Käytin kahta paistinpannua, jotta saisin viipaleet paistettua samaan aikaan ja ruoka valmistuisi nopeammin. Kahdelle pannulle viipaleet eivät ihan mahtuneet, joten suunnitelma ei ihan toiminut. 

Paistettujen viipaleiden päälle levitin täytettä. Ohjeessa neuvottiin laittamaan 1 rkl / viipale, mutta munakoisot olivat sen verran pieniä, että oikeampi määrä meillä oli reilu teelusikallinen. Sitten käärin viipaleet rullalle, taitekohta alapuolelle. Tarjoiluvadille laitoin minttua, persiljaa ja basilikaa ja nostelin viipaleet tarjolle. Koristelin granaattiomenan siemenillä ja yrteillä. 

Kokkaajan kommentit

Ruoka oli helppo ja joutuisa tehdä. Sotkuisin osa oli granaattiomenan siementen irroittelu.

Tämä kasvisruoka meni heittämällä suosikkilistan ykköseksi, jopa pyörtyneen imaamin ohi. Mahtava tuoksu ja mikä maku! 

Ja tältä se näytti. Lehdessä kauniimmalta ja astiat paremmin reseptiin sopivilta. Ihan sievä silti kotonakin tehtynä. Suosittelen kokeilemaan!