Retro: Kirjasuosikkini vuodelta 2019

Vuonna 2019 luin 53 kirjaa. Monta jäi myös kesken. Mukaan mahtui tarkoituksellisesti erilaisia kirjoja: työhön liittyyvää kirjallisuutta, kaunokirjallisuutta, elämäkertoja. Runoja, matkakirjoja, lastenkirjakin.

Luin useamman teoksen Hararia, Stroutia,  Venhoa, Kankimäkeä ja Ishikuroa. (Murakamilta oli lukematta vain yksi suomennettu teos, joten kappalemääräisesti hän ei viime vuonna yltänyt lukulistani kärkisijoille.) 

Luin kirjoja, joissa teemana oli yrittää ymmärtää ja kuulla toisen näkökulma, kirjoja tekoälystä ja maailmankaikkeudesta. Kirjoja, joiden nimessä on kissa, mahtui listalle kaksi. Molemmat päätyivät suosikkilistaan.

Listaa läpi kahlatessa suosikkeja oli edelliskertaa vaikeampi poimia. Ensin listalle päätyi liki 15 kirjaa, joista pitkin hampain pudotin pois vielä muutaman. Sen verran myönnyin itselleni, että Top10 onkin nyt Top11.

Tässä minun suosikkini ja suositukseni sinunkin lukulistallesi. Tai itse asiassa suosittelen katsomaan koko kirjalistan läpi tästä. Ole hyvä!

Suosikkini 2019

Hiro Arikawa. The Travelling Cat Chronicles.
Simply heartbreaking and unique, especially for a person loving animals. Tämä kirja pakahduttaa ja täyttää rakkaudella. Kirja, jonka haluaisi kaikkien lukevan.

Emmi Itäranta. Teemestarin kirja.
Pakko ahmia liki yhdeltä istumalta. Tarina, joka tempaa mukaansa. Teksti soljuu kuin kirkas virta,  elokuva, unen maisema. Tyyntä ja toteavaa kuvausta, hienostunutta ja tietyllä tapaa vähäeleistäkin, kuin herkästi tuoksuva tee.

Joel Haahtela. Adèlen kysymys.
Kiehtova pienoisromaani. Haluan viettää aikaa Pyreneillä, mennä luostariin, kuunnella kelloja ja elää toistoa, uppoutua ikiaikaiseen hymniin. Seisoa jyrkänteellä, tuntea pureva viima ja appelsiinin tuoksu, jota ei pitäisi kylmään aikaan voida.

Mia Kankimäki. Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.
Tunnistin sinne tänne polveilevat ajatukset, listat, sisällöltään hyvin erilaiset ja epätasaiset tekstit. Tuskailuni siitä, että blogillani ei ole yhtä teemaa, loppui siihen. Minähän saan kirjoittaa – omaksi ilokseni – ihan mistä vain! Ihana kirja. Haluan Kiotoon kirsikankukkien aikaan. 

Juha Itkonen. Ihmettä kaikki.
Ihana, katkeransuloinen kirja, jota lukee pala kurkussa. Teksti on niin kaunista, että sitä on pakko lukea hitaasti, vaikka samalla ahdistaa, ettei kirjaa voi ahmia. Laita tämä lukulistalle.

Olli Jalonen. Taivaanpallo.
Suosikkilistalle. Mukaansatempaava historiallinen kertomus, joka vie tarinaa paljon myös rivien välissä. 

Paolo Giordano. Alkulukujen yksinäisyys.
Hyvät arvostelunsa ansainnut. Kertalukemisella ahmittava. 

Carol S. Dweck. Mindset.
Growth mindset or fixed mindset? Read, learn and challenge yourself.

Kim Leine. Ikuisuusvuonon profeetat.

"Ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa." Tanskalainen pappi lähtee lähetystyöhön Grönlantiin 1700-luvun lopussa. Grönlanti on villi. Tarina tutkii mielen ja ruumiin rappeutumista olosuhteiden vaikutuksesta. Kiehtova, kamala, vangitseva kirja, joka jättää pohtimaan ihmisen moraalia.  

Tomi Kontio. Koira nimeltään Kissa tapaa kissan.
Kirja ystävyydestä ja rakkaudesta ja maailmasta, jossa sukupuoli/laji/ammatti eivät määritä mitään. "Rakkaus ei katoa minnekään, vaikka he ojentaisivat kätensä ja ystävyytensä kolmannelle kulkijalle." Kaunis kuvitus. Lastenkirja, jonka aikuisten soisi lukevan.

Johanna Venho. Ensimmäinen nainen.
Teos, joka imaisee mukaansa ja joka sukeltaa syvälle Sylvi Kekkosen sielunmaisemaan, tunteisiin ja ajatuksiin suurmiehen vaimona. 


Päätyikö joku näistä sinun lukulistallesi viime vuonna? Mitä pidit?
Hyviä lukuhetkiä sinulle tänäkin vuonna!