Fransiskus Assisilaisen jalanjälijillä: San Damiano

Lauantai 25.8. – päivä 9 -

Lauantaina suuntasimme aamulenkin San Damianoon. Paikka on yksi tärkeimmistä, kun tutustutaan fransiskaanilaisuuden lähteille.  

Käsky korjata kirkko

Vuonna 1206 San Damianossa krusifiksi puhutteli Fransiskus Assisilaista käskien korjata raunioitumassa olevan kirkon, joka alun perin oli rakennettu muinaisen rakennuksen raunioille 700-900 -luvuilla.

Pyynnön kerrotaan olevan tarkoitettu kuvainnolliseksi herätykseksi Fransiskukselle itselleen, mutta hän tarttui kirjaimellisesti käskyyn ja alkoi kerätä rahaa San Damianon korjaukseen.

Muutamaa vuotta myöhemmin San Damianosta tuli sisar Chiaran (Clara) johdolla luostari ja sisarten tukikohta aina vuoteen 1260 asti. Samaisessa paikassa Fransiskus Assisilainen kirjoitti yhden tunnetuimmista hymneistään, Luotujen ylistyksen (Aurinkolaulu). 

 

Kirkko ja luostari olivat ehkä vaikuttavimmat kaikista lukuisista kirkoista, joissa tähän asti olen täällä käynyt. Kuluneet vanhat puuristit ja askeettiset tilat, puiset sileäksi kuluneet vänkyrät porraskaiteet, harmooninen puutarha ja koko tilan rauha – niitä on vaikea kuvailla. Jos isoista kirkoista nautinkin taide- ja arkkitehtuurielämyksinä, tämä oli pienuudessaan ja hartaudessaan koskettavin.

Ensisijaisesti luostari

Tilat oli säilytetty hyvin autenttisen näköisenä, ilman turhia krumeluureja. Luostari on ollut yksityisomistuksessa vuoteen 1983 asti. Lahjoituksessa fransiskaaneille oli vaade: paikka tulee ensisijaisesti säilyttää luostarina ja paikkana, jossa pyhiinvaeltajat voivat rukoilla ja syventyä Fransiskus Assisilaisen elämään ja opetuksiin. 

Turistit pääsevät tutustumaan paikkaan päivittäin klo 10 – 18 välillä. Reitti tilasta toiseen oli hyvin merkitty. Ei säntäilyä tai jonossa kulkemista. Canticlen galleriakaan, jossa oli Aurinkolaulua kuvaavaa taidetta ja fransiskaanikirjallisuutta myynnissä, oli rauhallinen. Turistikrääsää - mukeja, kyniä tai avaimenperiä - ei täältä löydä.

Mietin, mikä paikassa vetosi minuun niin täysin

Yritän reflektoida vierailua seuraavana päivänä. Luostari ja kirkko eivät olleet hienoja. Kaikki oli vanhaa, askeettista, köyhää. Maalaukset olivat haalistuneet ja lohkeilleet. Chiaran kuolinpaikalla oli risti ja kukkia. Luonto luostarin ympärillä oli kaunis. Paikalle päästäkseen pitää nähdä hieman vaivaa.

Ajattelen edesmennyttä isääni ja muita läheisiä. Tunnen kuristavan tunteen kurkussa, samanlaisen kuin silloin, kun yrität nieleskellä kyyneleet takaisin. Koen oman rajallisuuteni hyvin selvästi. Samalla koen iloa ja rauhaa. Haluan jäädä, ja haluan jakaa kiitollisuuteni tästä kokemuksesta. Olkoon se tässä.

 

Italiassa on vierähtänyt jo viikko. Ihmeellistä, miten nopeasti aika kuluu. Ja samalla hitaasti. Joka päivä hetkiä, joissa on läsnä juuri nyt, on paljon. Se tekee päivistä pitkiä ja täysiä.

Käynti San Damianossa inspiroi maalaamaan.
Minun Santa Chiarani.

Vietämme yhdistettyä lomaa ja etätyöreissua Italiassa, Assisissa. Blogiin ilmaantunee näinä viikkoina enemmän matkapäiväkirjamaista kuvausta päivien kohokohdista ja normaalia enemmän kuvia. 

Miksi Assisi?

Maanantai, 20.8., päivä 4 – kaupunkipäivä Assisissa

Fransiskus Assisilainen on aina kiehtonut minua. Tarinat siitä, miten linnut levähtivät hänen ympärillään tai hän puhui suden kanssa, ovat vedonneet eläinihmiseen. Fransiskus on eläinten suojelupyhimys.

Tämä oli yksi syy, miksi neljä vuotta sitten Toscanan lomalla halusin tehdä päiväretken Assisiin. Sen retken takia vietämme nyt lomaa agriturismossa Assisissa.

Majapaikkamme on alempana laaksossa, noin 10 minuutin kävelymatkan päässä kaupungista. Korkeuseroja ei tule ajatelleeksi etukäteen. 10 minuutin kävelymatka ylämäkeen on vähän eri asia kuin tasaisella. Positiivisesti ajatellen näissä vuoristokaupungeissa ei ainakaan tule mäkitreeneistä puutetta. 10 000 askelta menee rikki heilahtaen. 

 

Kaupunki on pieni ja sokkeloinen, porttien sisäpuolella täynnä mäkiä, kujia ja portaita. Upeita kirkkoja on paljon, ja niistä kannattaa nauttia myös taidenäyttelynä, arkkitehtuuria ihaillen ja viilentymispaikkana. Yllättävää kirkkokierroksella on niiden erilaisuus; kaupungista löytyy loisteliaita suuria katolilaisia kirkkoja, askeettisia enemmän luterilaiseen tyyliin sopivia kirkkoja, tummia tai valoisia, pieniä ja suuria.

Isolle kirkolle

Leikkisästi kutsuin Fransiskus Assisilaisen basilikaa isoksi kirkoksi. Itse asiassa basilikassa on kaksi: alempi kirkko on matalampi ja tummempi, symbolisoi inhimillisyyttä ja nöyryyttä, muistuttaa elämän varjopuolista, kutsuu etsintään. Ylempi kirkko on korkea, ilmava ja valoisa. Giotton freskot kuvaavat tapahtumia Fransiskuksen elämästä. Niiden tunnistamisessa auttaa opaskirja tai Assisilaisen elämänkerran pintapuolinen tuntemus. Reliikkihuoneessa on nähtävillä mm. Fransiskuksen tunika. 

 

Isoissa kivikirkoissa on mukava vetää hetki henkeä, kun on kavunnut kaupungin kujia ylöspäin yli 30 asteen helteessä. Pukeutumisessa kannattaa muistaa kunnioittaa ohjeita; kirkkoon ei mennä liian lyhyissä tai paljastavissa asuissa.

Illalla on sykähdyttävää kuunnella kellojen soivan kauniisti alas laaksoon ja nauttia samalla kauniista näköaloista.

Taidenäyttelyistä puheenollen, kävimme kaupunkipäivänämme myös sellaisessa. Piazza del comunen reunalla olevassa galleriassa oli sadunomainen näyttely La storia della vita. Monikerroksiset graafiset teokset toivat mieleen Tylypahkan ja taikametsän. Minua hykerrytti kaikissa tauluissa toistuva yksityiskohta: Luigi ja Kate Agnellin teoksista löytyy aina signeerauksena kaksi kissaa kylki kyljessä.  

Hyviä ruokapaikkoja ja pieniä matkamuistoputiikkeja keramiikkaa, koruja tai tyypillisiä paikallisia tuotteita löytyy useita. Jäätelö on must missä tahansa Italian kaupungissa. Tämän kesän suosikkini on raikas sitruuna. Sitruuna ja veriappelsiini kisaavat aiemman suosikkini stracciatellan kanssa, mutta enköhän ehdi nauttia riittävästi niitä kaikkia. 

 

Jos harkitsette lomaa Assisissa, viikko on hyvinkin riittävä aika. Kaupungin ottaa haltuun parissa päivässä. Jos haluaa reippailla enemmän, vuorilla patikointiin voi varata muutaman päivän. Samoin lähinähtävyyksien katsomiseen. Jos ei välitä koko aikaa kuumuudesta, agriturismo-majoitus uima-altaalla on hyvä valinta. Ja pieni, näppärä auto, jotta pääsee liikkumaan muuallekin kuin kaupungin ytimeen.

 

Vietämme yhdistettyä lomaa ja etätyöreissua Italiassa, Assisissa. Blogiin ilmaantunee näinä viikkoina enemmän matkapäiväkirjamaista kuvausta päivien kohokohdista ja normaalia enemmän kuvia.