Fatbike, uusi ystäväni - vauhdin hurmaa Paljakan rinteillä

Suomi on kaunis maa, ja vielä kauniimmalta se näyttää erityisesti tämän kesän hemmotellessa meitä lomalaisia upeilla hellekeleillä. Yksi esimerkki kauniista mutta liian harvan tuntemasta lomakohteesta löytyy Puolangalta, 67 kilometriä Kajaanista pohjoiseen. Moni tuntee Paljakan rinteiden isoveljen Ukko-Hallan. Ehdottomasti kannattaisi tutustua myös tähän sisareen.

Fatbikella vaaramaisemiin

Kesän uutuus löytyi Safarisuomen tarjonnasta. Vuokrasimme sähköfatbiket vuorokaudeksi, ja 29 asteen lämmössä viiletimme päivän Kainuun maisemissa. Meillä oli luksusta saada paikallisoppaat mukaan – poikkesimme katsomassa kaunista hautausmaata, uimassa Pokromilla, Uva-järvellä, Viululammella ja Paljakka-keskuksen uimarannalla virkistävän kylmässä jokivedessä, nautimme sähköavusteista korkeita mäkiä tai kuhmuraisia maastopolkua eteenpäin puskiessamme. Pyöräreittien merkkejä näkyi vaikka kuinka – viikon voisi helposti käyttää sekä maastossa että kyläteitä polkien!

Toisen päivän aamuna pyöräilimme lyhyemmän reissun Pirunkirkon upeisiin maisemiin ennen pyörien palautusta. Sähköä ei tarvinnut säästellä muutaman tunnin ajossa lainkaan, ja avustusta tuli testattua enemmän kuin edellisenä päivänä konsanaan.

Fatbikeen tottui nopeasti, ja leveät renkaat antoivat varmuutta ajoon. Ilman avustusta pyörä olisi vaaran rinteillä ollut aivan liian painava poljettava.

Taisin hieman ihastua tähän menopeliin, vaikka luomufillaria olen aina kannattanutkin. Ensi lomalla uudestaan. Vahva suositus – ja varoitus: tähän saattaa jäädä koukkuun.

Frisbeegolfia laskettelurinnettä ylös

Eipä lämpötila ainakaan laskenut, kun fillarikierrosten jälkeen puuskutimme laskettelurinteessä. Tällä kertaa suurimmaksi osaksi ylöspäin, frisbeetä heitellen. Hiki valui solkenaan auringon porottaessa säälimättömästi rinteeseen. 18-väyläisen radan keskeytti (onneksi) ukkonen. Kivaa, kuumaa – ja vaikeaa. Täytynee käydä harjoittelemassa kotinurkilla, jotta ensi kerralla korit kolahtavat ilman kaksinumeroisia lukuja.

Hevompersiestä Hepokönkääksi

 Kolmantena päivänä teimme autoretken lähistölle katsomaan Hepokönkään vesiputousta. Vaikka kuuma kesä näkyi Heinijoenkin veden määrässä, oli Hepoköngäs (aiemmalta nimeltään Hevompersie) jylhä ja näkemisen arvoinen. Putousta on helppo käydä katsomassa myös liikuntarajoitteisten uusien puuluiskien ja leveiden väylien ansiosta.

Paljakan polku, 21 km luontopolkua – Röllin maja ja suut sinisiksi mustikoista

Paljakan oma näkötorni, Lakikumpu, ansaitsisi kunnon opasteet myös niitä kävijöitä ajatellen, jotka eivät reippaile Paljakan polkua kokonaisuudessaan. Me patikoimme vain osan matkasta, eikä näkötornille ollut autotieltä opasteita lainkaan.

Retken aikana vastaan tuli vain pari marjastajaa. Luonnon rauha oli rikkumaton, luontopolku itsessään upea, ja näköala tornista henkeäsalpaava. Tauoilla (ja vähän muulloinkin) söimme mustikoita polun varrelta. Ah, miten suomalaista – ja niin (superterveellisen) herkullista.

Autotien toisella puolella polku jatkui Röllin majan sijoille. En tiedä, tuntevatko nykylapset enää Rölli-peikkoa ja likaisia varpaitaan. Jos tuntevat, moni olisi voinut ilahtua luontopolun varrelta löytyvästä Röllin majapaikasta. Harmi, että majan on annettu romahtaa, ja Paljakan Rölli-menneisyydestä muistuttaa enää Röllimaan pienoismalli & webbi.

Paljakan polku on osa pidempää Köngäskierrosta, jos joku kaipaa useamman päivän tosiretkeilyä.

Missä kaikki?

Paras loma-aika, sää suosii – ja polut ja rinteet kumisevat tyhjyyttään. Lieneekö kuuma sää uuvuttanut retkeilijät?

Niin tai näin, mitäpä jos ensi lomaa varatessasi kokeilisitkin jotain uutta? Kuten vaikka kesälomaa laskettelukeskuksessa. Se voi yllättää.

**

Talvikaudella murtsikkalatuja löytyy 100 km verran ja kelkkareittejä 500 km. Laskettelurinteitä on Ukko-Hallan kanssa yhteensä kolmisenkymmentä. Löytyy laavua ja latukahvilaa.

Ja sama luonto on tarjolla myös ilman lumipeitettä.

Lisätietoja: https://paljakka.fi/