Kissojen arvolle sopivaan tapaan sisäänpääsy kahvilaan ei ollut aivan yksinkertaista. Tupsahdimme kahden aikuisen voimin kolkuttelemaan lukittua ovea hetken mielijohteesta. Kas kun ikkunan täydeltä kadulle oli nähtävissä toinen toistaan suloisempia kissanpoikia. Varaus? Ei, ei meillä ole varausta. Ai normaalisti jotkut ovat älynneet varata käyntiajan etukäteen? Aikaa ei siis ole yllätyskäynnillä viipyä ihan puoltatoista tuntia? Ei haittaa. Kunnon kuppi kahvia ja kissan hyrräyshoitoa riittää tuntikin, varsinkin kun sitä on saatavilla kotonakin.
Sisään päästiin kuin päästiinkin ilman varausta. Kissakahvilan säännöt olivat simppelit. Ihmiset käyttäytyvät kissojen sääntöjen mukaisesti. Nukkuvia kisuja ei häiritä, väkisin ei mennä kaappaamaan kaveria syliin. Leikittää ja silitellä saa kissojen ehdolla.
Vierailijakunta koostui pitkälti crazy cat lady -genrestä eri iässä. Minäkin, mutta sainpahan isännän mukaan.
Hoitomaksu on viisi euroa per nuppi. Mutta kumpi siinä hoitaa ja ketä? Maksanko viisi euroa palvelumaksua kissojen paijailusta vai siitä, että kissat hoitavat minun mielenterveyttäni ja söpöysvajetta?
Miten vain, vierailu oli kiva kokemus. Suosittelen muillekin. Ensi kerralla varaan ajan ja olen koko puolentoistatunnin setin tiiviisti paikalla. Italialainen kahvi oli hyvää, samoin kahvin kanssa nautitut kakut. Ehkä ahmin tarjoilujen ja rapsutusten lisäksi ideoita omaan kissakahvilaan...
Niin ja oven lukitsemiselle on järkeenkäypä syy. Innokkaat vierailijat pitävät ulko-ovea sepposen selällään malttamatta tarkistaa, että eteisen sisäovi on kiinni. Jos se ei olisi lukossa, Tyylilyyli kavereineen livahtaisi turhan liukkaasti catwalkille Fredalle.
Miau!
 |
| Voiko söpömpää olla? |
 |
Helmiinalla on kiva kiipeilyseinä
 |
| Tyylilyyli, mustavalkoista kuten Coco Chanelilla konsanaan |
 |
| Eikö täällä laukussa ole todellakaan herkkuja? |
 |
| Päiväunet aurinkoisella ikkunalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti