We'll always have Paris

Vietimme minilomaa Pariisissa helatorstaiviikonloppuna. Kolme kokonaista päivää puolison kanssa kahdestaan lomaillen.

Tämän kertainen matka oli neljäs käyntini Pariisissa. Kaikki pakolliset nähtävyydet oli jo nähty aiemmilla reissuilla. Ennakkosuunnitelma oli se, että suunnitelmia ei olisi. Varasimme aikaa kuljeskella ja katsella, käydä lempipaikoissa, ilman pitkää listaa 'pakollisista' kohteista. Nauttia katukahviloiden tunnelmista latten ja croissantin tai kuohuvan muodossa elämänmenoa katsellen ja pitkään keskustellen, johon arjen kiireessä liian harvoin riittää jaksamista.

Ei niin vanhaa, ettei jotain uuttakin. Turistioppaan kartan ulkopuolelta 16. kaupunginosassa tutustuimme ihastuttavaan museoon, jossa on maailman suurin Monet-kokoelma. Musée Marmottan Monet oli loistava paikka sopivan metromatkan päässä. Ei yhtään ruuhkaa, kaunis ja sopivan kokoinen museo, jonka kaikki teokset jaksoi kiertää. Monet'n maalauksia pitää katsoa kauempaa, jotta ne pääsevät täysin oikeuksiinsa.

Sacre Coeurin portaat on yksi lempipaikoistani, johon tälläkin kertaa kävelimme aistimaan tunnelmaa ja katselemaan näkymästä rakkauden kaupungin yli. Notre Damessa sytytimme isälleni kynttilän, ja Saint Chapellessakin poikkesimme.

Kesäisen lämpimästä säässä nautimme Luxembourgin puistossa patonkia, juustoja ja tietenkin shampanjaa ja mansikoita yhtenä matkapäivänä. Seuraavalla kerralla vuokraamme laivatkin uitettavaksi.

We'll always have Paris. Tulee vielä viideskin kerta. Ja useampi.

Yksi lempipaikoista. Sacre Coeur.

Unelma-aamiainen katukahvilassa. Loistavat croissantit ja lattet.

Ja välillä kuohuvaa...

Kirpputorireissun musiikista vastasi posetiivari

Luxembourgin puistossa ei voi olla ajattelematta Edelfeldtin maalausta 

Hyvä kiertämään

Myöhässä tunnille tullut kanssajoogi on väsynyt. Stressi työstä, opiskelusta, kotiprojektista ja ylimääräisistä työtehtävistä, joille ei ole osannut sanoa ei, painaa päälle. Hyvät neuvot joogaopettajalta ovat enemmän kuin tarpeen.

Mieleen tulvahtivat väkevästi omat riittämättömyyden tunteet sydäntalvelta, kun kamppailin hankalan työtilanteen kanssa. Ahdistukseen auttoi osaltaan stressin hallintaan tarkoitettu joogakirja harjoituksineen. Kysyin kanssajoogilta, haluaisiko hän kirjan lainaksi, sillä olinhan itse saanut siitä hyviä vinkkejä. Hieman hämmentyneenä hän kiitti tarjouksesta, ja kävelimme joogan jälkeen yhdessä hakemaan kirjaa meiltä. Kirjan lisäksi sujautin kassiin purkillisen oman keittiön omenahilloa.

Myöhemmin illalla sain tekstiviestin, jossa kiitettiin yllättävästä lämmöstä ja välittämisestä. Nyt oli minun vuoroni hämmentyä kiitollisena.

Uskon hyvän laittamiseen kiertoon. Uskon siihen, että jokaisella pienellä teolla - niin hyvällä kuin pahallakin - on oma merkityksensä. Uskon siihen, että yksikin ihminen voi vaikuttaa. Muutoskin alkaa aina yhdestä.

Luulen, että olen löytänyt oman tarkoitukseni. Minun Why'ni on tuottaa hyvää muille. Työelämässä se on jättää jokainen työpaikka tai tehtävä hieman paremmaksi kuin siihen tullessani.