Testiraadin hampaissa: turkoosi vinkulelu

Tässä on Roosa, 7 vuotta. Roosa asuu Ras Al Khaimanissa, Emiraateissa. Suloisen ulkonäkönsä lisäksi Roosa on mitä hurmaavin persoona; kiltti, taitava ja erittäin leikkisä.

Roosa sai lahjaksi turkoosin vinkulelun Ihmeotuksen suosittelun perusteella, ja lelu osoittautui selvästi mieluiseksi tuliaiseksi. Viikon vierailun ajan lelu koki päivittäin jos jonkinmoista retuutusta, tökkimistä, heittelyä ja piilosta etsimistä.

Roosan perhe ei ollut vinkulelusta yhtä innoissaan kuin Roosa itse. Leikkihetken päätteeksi lelu laitettiin ihmisten toimesta talteen lipaston laatikkoon. Muuten touhuamista ja vinguttelua olisi piisannut yöt ja päivät.

(Lelulaatikko oli silti vain tilapäinen hidaste. Roosa ohjasi päättäväisesti kädelliset lipaston lelulaatikon luo, ja osoitti, että lelu olisi syytä saada pikimmiten laatikosta pois uuteen leikkiin.)

Tämä Kong Wubba Friend -vinkulelu on erittäin vahvaa tekoa. Roosa-neiti suosittelee lämpimästi – jos ihmisen voimat & korvat kestävät 😊!

Lupa kuvan käyttöön on saatu Roosan emännältä. Kirjoitus on tehty osana @Ihmeotuksen testiraatina toimimista. 

Pieni kohtaaminen arki-iltana Ilon kanssa

Maanantaina piipahdin kirjastossa ennen joogatunnin alkua. Piti palauttaa kassillinen kirjoja.

Poikkeuksellisesti kirjastossa oli ruuhkaa. Palautusautomaateillakin oli jono. Minun edessäni jonossa oli nainen pienen koiran kanssa.

Koira katseli minua lämpimästi. Ihan kuin tunnettaisiin. Joten tapani mukaan kysyin omistajalta, saanko tervehtiä koiraa.

Niinpä rapsuttelin pientä kaveria odottaessani. Koira näytti selvästi nauttivan siitä ja istui jalkani päälle. Se myös kieltäytyi lähtemästä, vaikka emäntä oli saanut omat kirjansa palautettua. Koira ei liikahtanutkaan maanitteluista huolimatta, vaan jäi makuulle odottamaan, kunnes minäkin olisin valmis.

Kysyin vitsaillen, lähteekö uusi ystäväni kanssani joogaan. Olisi lähtenyt. Kun sain kirjani palautettua, koira nousi ja ulko-oven sijaan suuntasi kanssani joogavintin portaisiin. Emännän piti ottaa pieni ystävänsä kainaloon, jotta he pääsivät lähtemään, ja minä jatkamaan joogaan.

Pieni kohtaaminen teki minut hyvin onnelliseksi. Eläimen kanssa hetkessä luotu yhteys sai tuntemaan kiitollisuutta. Hyviä hetkiä voi tulla vastaan missä vain. Pyytämättä, tilaamatta - kun vain antaa niille tilaisuuden.

Koiran nimi oli muuten Ilo. Osuvampaa nimeä on vaikea kuvitella.
Onnellisia hetkiä tähän viikkoon itse kullekin!