Kun on aikaa katsella eloa ympärillään

30.5.2019

Terveiset Varsovan kentältä. Olen matkalla Ukrainaan. Äskeisessä passijonossa juolahti mieleeni, että onneksi EU. Olisi piirun verran hankalampaa tämä matkustaminen ilman. Oletteko muuten huomanneet, että passintarkastajat ovat oma tyyppinsä? Näyttävät kyllästyneiltä, välinpitämättömiltä. Toimivat hitaasti. Äärettömän vakavia ja tietyllä tapaa arvonsa ja valtansa yli matkustajan tuntevia.

Mahdottoman tehokas kannettavan suojaus nostaa lievästi verenpainetta. Kentän wifi-yhteydellä läppäri blokkaa likipitäen kaiken, mitä yritän tehdä verkon yli. Onneksi voi kirjoitella niitä näitä varastoon. Hieman oli kyllä yllätys, että Bloggeriinkaan ei päässyt. Ei sen tähdellisempää, kunhan olisin päivittänyt Lukuhaasteen kirjalistan. Työasiat tuli onneksi päivitettyä jo Helsingissä.

Luin hiljattain Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Listojen tekeminen ei ole helppoa. Miten tavoittaa muutamaan ranskalaiseen viivaan oleellinen? Tunnistin kirjan esikuvasta, Sei Shonagonista, ja kirjailijasta, jotain samaa itsessäni. Tunnistin sinne tänne polveilevat ajatukset, listat, sisällöltään hyvin erilaiset ja epätasaiset tekstit. Tuskailuni siitä, että blogillani ei ole yhtä teemaa, loppui siihen. Minähän saan kirjoittaa – omaksi ilokseni – ihan mistä vain!

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin näyttää päällepäin pokkarilta, jonka lukee nopeasti. Tekstiä pitää kuitenkin nautiskella. Ja präntti on niin pientä, että teos olisi varmasti ollut aika järkäle normaalilla fontilla. Ilman silmälaseja turha yrittää. Ihana kirja. Haluan Kiotoon kirsikankukkien aikaan.

Kun on aikaa katsella ihmisiä ympärillään:
olen kuin Kieslowskin elokuvassa. Tai Toscanan auringon alla remonttiporukassa. Miten niihin onkin löydetty niin puolalaisen näköisiä ihmisiä! Vai olenko nyt näyttelijäseurueen keskellä, täällä Varsovan kentällä?

Ensimmäisellä lennolla Helsingistä Varsovaan ahmin loppuun Pieni elokuvateatteri Pariisissa. Kevyttä luettavaa. Sopii hetkiin, jolloin haluaa päästä tunnelmaan, joka on kuin vanhasta elokuvasta, mutta kirjan muodossa. Tai kun haluaa vuorotella jonkun vaikeamman teoksen kanssa. Kirjan lopussa oli lista rakkauselokuvista, jotka kirjan näyttämönä toimivassa leffateatterissa esitettiin. Pakkohan ne on katsoa läpi. Listalle oli päässyt mm. Casablanca ja Hyvä vuosi, jotka ovat omiakin suosikkejani. Tällä perusteella on lupa odottaa paljon myös niiltä, joita en ollut nähnyt.  

----

Tämän tekstin innoittajana toimi Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Päätin julkaista Tyynynaluskirjan inspiroimana päiväkirjamaisen otoksen ajatuksista tietyllä hetkellä - tällä kertaa tappamassa aikaa Varsovan lentokentällä.