Kahvilla katolisten pappien kanssa

Tiistai 4.9. – päivä 19

Sunnuntaina menimme aamulla kello 9 isolle kirkolle pesulareissulla tapaamamme Markin vinkistä. Markin vaimon oli määrä laulaa basilikan yläkirkossa. Kuvittelimme kyseessä olevan erillisen musiikkitapahtuman, mutta päädyimmekin ekumeeniseen, englanninkieliseen messuun. Vaimo laulaa kirkossa joka sunnuntai kitaran säestyksellä.

Messu seurasi katolista liturgiaa, jossa luterilaisella oli hankalaa pysyä mukana. Yhteislauluosuuksia varten oli laulukirjat samaan tapaan kuin meillä virsikirjat, mutta ilman nuotteja. Ehkä aina kunkin laulun (en tiedä kutsutaanko niitä virsiksi tässä yhteydessä?) noin kolmannen säkeistön kohdalla onnistuin hyräilemään jotain mukana. Pappien ääni puuroutui mikrofoniin ja kaikui holveissa – ison kirkon akustiikka on haastava, jos mikkitekniikka ei ole rautaisesti hallussa. Päivän teema oli kuitenkin, että tärkeämpää on se, mitä löytyy aidosti ihmisen sisältä, ei se miten hän tavan mukaan toimii.

Kirkonmenojen jälkeen Mark pyysi meitä kahville viereiseen kahvilaan; Mark vaimoineen, kolme katolista pappia ja me kaksi. Tilanne tuntui aluksi hieman kankealta; harvoinpa sitä käy pappismiesten kanssa kahveilla. Mitä sellaisten kanssa edes puhutaan?

Kun nieli omat ennakkoluulonsa, kahvihetkestä muodostui mukava ja pitkä juttutuokio. Herrat ovat Assisissa muutaman viikon kielikurssilla italiaa opiskelemassa. Sen jälkeen he jatkavat opiskelua Roomassa. Yksi papeista oli kotoisin Intiasta, yksi Kolumbiasta ja yksi USA:sta. Juttelimme saman päivän formulakisoista, äideistä ja siitä miten jouluna pitää lasten olla kotona (”my mother would kill me if I wouldn’t be home for Christmas”), ja hyvän kahvin ominaisuuksista #kahvigate. Isät nauroivat vapautuneesti itselleen ja vitsailivat kotimaidensa stereotypioilla.

Meillä oli oikein sydämellistä ja hauskaa. Ja tämä on se matkustamisen suola. Ovathan ne uudet paikatkin hienoja, mutta se, että tapaat ihmisiä eri puolilta maailmaa, eri taustoista, eri uskonnoista. Voit tutustua toiseen ihan vain ihmisenä – ja löytää välittömän, lämpimän yhteyden kenen kanssa tahansa. Tärkeintä on se, mitä löytyy sisältä.

Love & peace.

Vietämme yhdistettyä lomaa ja etätyöreissua Italiassa, Assisissa. Blogiin ilmaantunee näinä viikkoina enemmän matkapäiväkirjamaista kuvausta päivien kohokohdista ja normaalia enemmän kuvia.