Ensimmäinen viikko aamuherätyksineen ja kiireisine rytmeineen oli kylmä suihku. Toisen työviikon jälkeen loma tuntui kaukaiselta, ja kolmannen työviikon jälkeen viimeisetkin loma-aatokset ovat haihtuneet kokonaan säntäilyn alle. Sääkin palasi arkeen.
Tarviiko olla näin? Jaksaisiko syksyn hitusen paremmin, jos takertuisi lomafiiliksiin vaikka kerran viikossa?
Minun lomallani nautitaan kiireettömistä kävelyistä. Kuumasta hiekasta. Jopa niin kuumasta, että rantaan pitää kävellä pitkospuita tai juosta nopeasti, ettei jalkapohjia polttaisi liikaa. Meressä uimisesta, tunteesta, että henki salpautuu, kun suolainen vesi yltää napaan asti. Isoista jäätelötötteröistä, jotka alkavat sulaa nopeammin kuin ehtii syödä. Tahmeista sormista. Herkullisesta ruuasta meren kainalossa. Avomaankurkuista ja vahvanmakuisista tomaateista. Tuulesta, joka sotkee hiukset silmille. Pyöräilyn vapaudesta. Sporttaamisesta ulkona. Juttelusta viinilasin ääressä pitkinä valoisina iltoina. Yhdessäolosta, kiireettömyydestä.
Minun lomallani otetaan paljon kuvia, joihin voi palata kun vihmoo räntää vaakatasossa. Kuvia merestä, kuvia Hangosta. Siellä paistaa aina aurinko - ainakin lomafiiliksissä.Millaisiin maisemiin, tunnelmiin, tuoksuihin ja ääniin sinä palaat, jos laitat silmät kiinni?
Voimauttavaa viikkoa!
