Palak paneer - intialaisia herkkuja

Jo useamman päivän ajan olin ajatellut vesi kielellä palak paneeria.  Intialainen ruoka on muutenkin herkkuani, joten sunnuntain päivälliseksi valikoitui kattaus tästä hurmaavasta makumaailmasta.

Tällä kertaa ei menty aivan perinteisimmällä curryreseptillä. Saanko siis esitellä, Nunun keittiön sunnuntaimenu intialaisittain.

Sunnuntaina on aikaa kokata

Palak paneerin valmistaminen tapahtuu useammassa vaiheessa kuten monen muunkin intialaisen ruuan. Onneksi sunnuntaina on siihen aikaa.

Ensin keitin kotijuuston (paneer) vanhanajan (luomu) täysmaidosta. Seoksen jäähdyttyä valutetaan hera erilleen juustomassasta. Pashan valuttamiseen tarkoitettu harsokangas on loistava myös tähän tarkoitukseen.

Maidosta, jugurtista ja sitruunamehusta keitetään juustomassa, joka valutetaan siivilässä. Juoksettumiseen menee kymmenisen minuuttia.



 

Seuraavaksi keitin muhennoksen pinaatista ja nokkosesta, chilistä ja inkivääristä. Jäähtynyt muhennos surautetaan tasaiseksi tehosekoittimella. Lopuksi ruskistetaan sipuli, valkosipuli ja jeera, lisätään soseutetut tomaatit ja nesteen haihduttua lisätään tuorejuusto varovasti joukkoon. Viimeiseksi lisätään pinaattisose ja annetaan hautua muutama minuutti.

Palak paneer on minun herkkuni, cashewkananpoika Bombayn tapaan oli isännän toive. Ruokalajin  ainesosat kuulemma näyttivät reseptissä herkullisilta. Ja sitä ne tosiaan olivatkin. Muistinko jo mainita, että intialaisittain ruoka valmistetaan usein monessa erillisessä vaiheessa? Cashewkananpojan valmistuksessa vaiheita taisi olla tavallista useampia.

 

Valmistus aloitetaan paahtamalla kookosta, valkosipulia, inkivääriä, korianteria, jeeraa, chiliä, neilikkaa ja kanelitankoa miedolla lämmöllä. Sitten lisätään cashewpähkinät ja sipulit ja paahdetaan lisää. Seoksen annetaan jäähtyä, lisätään vettä ja hienonnetaan tahnaksi. Maustetahna kannattaa ajaa hyvin hienoksi, jottei currysta tule juoksettuneen näköistä.

Mausteseosta paistetaan pannulla öljyssä, lisätään erikseen pelkistä pähkinöistä valmistettu tahna ja annetaan paistua vielä hetki. Paksun tahnan sekaan laitetaan kananpalat, paistetaan, lisätään vettä ja haudutetaan kypsäksi. Lopuksi lisätään vielä kokonaisia cashewpähkinöitä sakean kastikkeen joukkoon. Mikä tuoksu!

Riisiä, palak paneeria ja kurkkuraitaa

Keittokirjani tietää kertoa ruokalajeissa käytettävän paljon kaala masalaa. Kaala tarkoittaa mustaa, mihin tämänkin reseptin tummat mausteet viittaavat.  Lisukkeeksi sopii riisi ja kurkkuraita, leiväksi naan.

Juuston, tahnojen ja muhennusten valmistamiseen ja jäähtymiseen eri vaiheiden välillä sekä kanacurryn kypsyttelyyn kului kaikkinensa ehkä 2,5 tuntia aikaa. Ei siis varsinaista vartissa valmista -arkiruokaa, mutta sunnuntaiherkuttelun väärti.

Iltapuhteena leivoin juuston valmistamisesta yli jääneen heran vielä limpuiksi. Tämä resepti noudatteli hämäläisen piimälimpun vanhaa reseptiä; mausteena anista ja fenkolia, voitelu siirappivedellä.










Reseptit: Camellia Panjabi. Intialainen keittokirja. 50 parasta Intian currya ja paljon muuta. Gummerus, 2003.

Kokeilussa kotijäätelö

Julian & Julien uusintakatselun voimalla äidyin testaamaan uusia reseptejä. Tänään leffafiilistely kanavoitui kotitekoiseksi jäätelöksi.

Koska päivä ei aamusta alkaen mennyt kuten Strömsössä, ei se mennyt keittiössäkään. Kookoskerma ei vatkaantunut kunnon vaahdoksi. Kanamunat eivät vatkaantuneet. (Ukkosta ilmassa?) Glukoosisiirappia* ei tietenkään ollut kotona, kun inspiraatio iski vasta kauppareissun jälkeen.

Armas siippani on joskus kategorisoinut minut arkipäivän luovaksi. Erityisesti toteutan tätä ominaisuutta keittiössä ja käsitöissä. Ja jos jäätelöä on lähdetty tekemään, sitten tuunataan reseptiä siten, että jotain jäätelön kaltaista on tuloksena.

Kerman sijaan käytin kookoskermaa. Kookosta kun löytyy maitona tai kermana kaapista aina vakiotarvikkeena. Glukoosisiirapin sijaan käytin vaahterasiirappia makeutukseen. Makuaineeksi lisäsin massaan vielä lopuksi sitruunamehua kuoriraasteen ja vaniljan lisäksi.

Jäätelömassasta tuli kuin tulikin oikein maukasta. Laakean kulhon sijaan laitoin jäätelöt suoraan muotteihin, pohjalle hieman raakasuklaanibsejä koristeeksi. Nyt odotellaan ajan kulumista ja jäätelöiden jäätymistä syömäkelpoisiksi. Ja tietysti aurinkoisia kesäpäiviä, jolloin sitruunaiset vanilja-kookosjätskipuikot pääsevät oikeuksiinsa.

Nunun tuunattu kotijäätelö

200 ml kookoskermaa
250 g rahkaa
2 kananmunaa
1/2 dl sokeria
(1 dl glukoosisiirappia // vajaa 1dl vaahterasiirappia)
1/2 sitruunan mehu
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl vaniljaa // 2 tl vaniljasokeria


Vatkaa kookoskerma vaahdoksi. Lisää kermaan rahka.
Vatkaa kananmunat, sokeri ja glukoosisiirappi vaahdoksi.
Yhdistä seokset varovasti ja sekoita loput aineet joukkoon.
Kaada jäätelömuotteihin tai kulhoon ja pakasta vähintään 4 tuntia.
Jos pakastat jäätelön isoon kulhoon, sekoittele aluksi massaa puolen tunnin välein 2-3 kertaa.

Alkuperäinen resepti: Pirkka / K-ruoka

(*Mitä ylipäänsä on glukoosisiirappi? Tunnustettakoon, että vaikka viihdyn paljon ja erinomaisesti keittiössä, mieluummin leivon ja laitan ruokaa. Bravuuriini pullaan ei ole tarvittu minkäänlaista siirappia. Sen verran jäi kaivelemaan, että piti turvautua KVG:n apuun. Kerrottakoon muillekin, että glukoosisiirappi estää suurten jääkiteiden muodostumista ja edesauttaa hileettömän rakenteen aikaansaamista jäädytetyissä jälkiruoissa.)

Edellinen kokkailupostaus: Kirjassa ja itse tehtynä